Kotiinpaluupäivä tavallisin menoin: kaurapuuroaaminen, hyvin – omassa sängyssä – nukutun aamupuolen yön jälkeen, laukkujen purku, pyykinpesua, kalenterin tarkistelua ja sopimisia, läheisten ”tilanteen” päivitys, kauppareissu jääkaapin täydentämiseksi, kukkahuolto, lumityöt (joita ei juuri ollut, koska ei ole satanut ja koska Juniori on käynyt vähäiset tekemässä). Näitä juttuja, – kaikki tietävät.
Lähikaupassa, jossa Pehtoori kävi heti aamusta autolla, ei ollut ollut (ainoita oikeita, parhaita, Suomessa myytäviä sisilialaisia) tarocco-veriappelsiineja, päätin iltapäivän lenkin tehdä Tuiran Lidliin. Lumipyryssä, vastatuuleen parin asteen pakkasessa tepastellessa toivoin kaikesta huolimatta sadetta jopa lisääkin: hiihtokelejä kun ei Oulussa ole vieläkään.
[Kuvat Santa Cruzista, ei Oulun Lidlistä eikä Toppilan suoralta. 😏]
Paluumatkalla kävelykin jo maistui, oli jo myötätuuli ja sade loppunut.
Mutta muutoin turha reissu: ei ollut Lidlissäkään taroccoja. Espanjalaisia valencialaisia Cara-veriappelsiineja ostin, mutta eivät ne vedä vertoja taroccoille tai viimeviikkoisille.
Näitä pieniä reunaehtoja lukuunottamatta koti on taas tuntunut hyvälle.
