Juran viinit ja reseptejä

Eilisen jälkeen vielä täydennystä.

Juran viinialue ei ole Suomessa kovinkaan tunnettu. Sieltä tulevia viinejä on Alkossa tällä hetkellä myynnissä yhteensä 11: yksi punaviini, muutama valkoviini ja loput kuohuviinejä (cremant de Jura). Cremantit ovat hyviä, jolleivät erinomaisia. Muut aika tuntemattomia meille. Nyt on tutustuttu.

Yli kolme vuosikymmentä kokoontunut viinikerhomme ei ole aiemmin Juraan tutustunut. Mutta nyt on: ”Jura on nyt hanskassa” todettiin eilisen illan päätteeksi.

Sen lisäksi, että viinit olivat – sanoisinko, hieman erikoisia – ne olivat aika tyyriitä. Kuusi pullollista tasan 200 euroa. Toisaalta kun sen jakaa yhdeksällä, ei maistellut viinit maksaneet per  maistelija kuin kahden ravintolassa nautitun viinilasillisen verran. Tässä on yksi tämän ”kerhotoiminnan” hyvä puoli: yhteishankinnalla päästään maistelemaan monia eri viinejä. Kalliitakin viinejä ja pullollisesta riittää yhdeksälle maisteluannos ja sitten vielä ruoalle viiniä.

Ja jostain syystä eiliseltä jäi aika paljon viinejä pullojen pohjalle: illan viinin pisteytysten keskiarvo (bonuksia ja likööriä ei pisteytetty) oli  7-  ! Siitä on aikaa, kun noin alhaisia arvosanoja on jaettu. Mutta yksikään viini ei ollut juomakelvoton, ei paha. Mutta olen aika vakuuttunut siitä, ettei meistä kukaan noista yhtäkään erikseen tilaile ulkomailta.

Paikallinen (tai ainakin sen tapainen) ruoka auttoi. Jos olisi pisteytetty ruoan yhteydessä, olisivat pisteet varmaan olleet korkeammat.

Otsikkokuvassa on punaisten ykkönen ja kakkonen, joka oli illan kallein viini ja sen saama pistemäärä oli 5½!  Se on luomu, vege, biodynaaminen, mikä näkyy sameutena, vähän kuin mansikkamehu. Tämä viini oli niitä harvoja, joita kaadeltiin jo eilen ”sylkykuppiin”. SILTI: hyvä oli maistaa ja oppia.

Niin paljon porukkamme ei Juran viineille lämmennyt, että vaikka kerroin , että helmikuussa Juran vuoristomaisemissa on Ranskan suurimmat viinifestarit, ei kannatusta yhteiselle viinimatkalle tullut. Viinilehden artikkelissa on paljon tietoa noista festivaaleista sekä Juran viineistä: tässä linkki artikkeliin. Jos viinikulttuuri kiinnostaa, kannattaa ehdottomasti lukea.

Ja sitten siitä ruoasta.  Tässä vielä menu.

Keiton ohje on suoraan Valion sivulta. Koska Juran vuoristomaisemissa savustetut ruoat ovat tavallisia ja suosittuja nimenomaan paikallisten viinien kanssa, lisäsin keittoon savuporolastuja, ja oheen noita leipäsiä.  Pääruokana oli ”tietysti”  Lyonin kanaa. Taas tuli todettua, että on eri asia tehdä ruokaa kahdelle tai yhdeksälle. Pitäisi uskaltaa rohkeammin maustaa… Yritän muistaa.

Ja sitten se kirsikkapannari. Clafoutis! Tällä kertaa muokkailin aiempaa, ties mistä, poimimaani ohjetta. Ja kyllä nyt tuli parasta. VOL. 3 on ”oma”.

Kirsikka-clafoutis vol. 3

tölkki hapankirsikoita (Stollenwerk) (tai tuoreita kirsikoita)
4 kananmunaa 
1½ dl sokeria
1 dl maissitärkkelystä
1 dl vehnäjauhoja
½ dl mantelijauhetta 
2 tl vaniljasokeria 
¼ tl suolaa
2 dl kermaa
2 dl maitoa
2 rkl ruokokidesokeria

Lisäksi
2 rkl voita
tomusokeria

Laita uuni lämpenemään 180 asteeseen. Vuoraa irtopohjainen kakkuvuoka (halk. 24 cm) leivinpaperilla ja voilla. Valuta tölkkikirsikat (tai poista tuoreista kivet).

Vaahdota munat ja sokeri kuohkeaksi. Vatkaa maissitärkkelys, vehnäjauhot, mantelijauhe, vaniljasokeri ja suola joukkoon. Lisää kerma ja maito ja vatkaa tasaiseksi.

Ota kourallinen kirsikoita erilleen koristelua odottamaan. Laita loput marjat vuokaan. Kaada taikina päälle. Kypsennä uunissa 30 minuuttia. Ripottele ruokosokeria pannarin pinnalle ja kypsennä vielä noin 20–30 minuuttia, kunnes pannari on keskeltäkin kiinteä.
Anna jäähtyä kunnolla ja sen jälkeen ripottele loput kirsikat päälle ja koristele tomusokerilla ja kermavaahdolla. Myös tarjolle kermavaahtoa.

JOS jostain saat tonkapapuja, niin niiden raastetta kermavaahdon, creme fraichen ja (vanilja)sokerin kanssa vaahdoksi. Makupari kirsikoiden (ja vielä kirsikkaliköörin) kanssa on kyllä hyvä. Ainakin minun makuuni erinomainen. Varsinkin kun tonkapapuihin liittyy lämmin muisto.

~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Iltapäivällä hienoja helmiäispilviä! [Instagram-sivullani lisää kuvia]