En oikeastaan olisi uskonut, että loka-marraskuun vaihteessa, ilman mahdollisuutta hiihtämiseen, voisi täällä mökillä olla näin antoisaa, kaunista ja liikkuvaakin.
Viikonlopun tunnelman aikaansaamiseksi päätin aamusella, että on siivouspäivä. Tässsä 65 neliön mökissä viikko- tai vuosisiivoukseen ei kulu tolkuttomasti aikaa, mutta jo pienellä puuhastelulla tulee heti sellainen ahkera olo: ”siivosin koko mökin”.
Kun vielä vaihtaa pirtin pöydälle vaalean kaitaliinan (lue: maton!) ja laittelee lisää kynttilöitä tulee sellainen pyhäinpäivänaaton olo.
Samalla rupeamalla pieni naudanpaistipala marinadiin ja inventaario jääkaapin/kellarin uunijuureksiksiksi kelpuutettavista vihanneksista. Tarpeelliset ja tarpeeksi löytyivät. Sitten ulos.
Puolelta päivin taas kimpassa liikkumaan: minun ehdotuksestani – ehkä vähän – ´kummallinen´ lenkki: lähdimme kävelemään sähkölinjan polkua (kuva paluumatkalta) kohti Laanilaa ja Savottakahvilaa (otsikkokuvassa): lounaskahvit mustikkapiirakalla.
Pakkasta oli kai sen kymmenkunta astetta, nyt on ja aamulla oli enemmän kuin 15 pakkasastetta, ja lumi kimmelsi, oli tyventä.
Muutaman kerran tulin todenneeksi, että olisi täydellinen hiihtokeli – vain lumi ja ladut puuttuvat. Mutta siis: oli hyvä kävelläkin. Ja lounaskahvit maistuivat.
Paluumatka tehtiin mutkan kautta, kiersimme Hangasojan pohjoispuolelta kohti mökkipihaa, jonne laittelimme lyhtyjä, kynttilöitä, linnuille ruokaa. Pyhäinpäivänaaton tunnelmaa. Sitä myös ruokapöydässä. Paistia ja uunijuureksia, ja jälkkärissä annoin periksi halloweenille… Muutoin aika harrasta. 🙂
