Eihän moni ehkä ymmärrä, miksi ihmeessä tänne tähän aikaan vuodesta ehdoin tahdoin hakeudutaan… Noh, totta puhuen kun mökkireissua suunniteltiin ajatuksena oli, että täällä olisi jo ensilumen latu, ja kaamoksen valoa lumesta,… Noh, ei ole. On ihan mahdottoman pimeää, harmaata, märkää, ja melkein kylmääkin. Ja nyt ulkona on joku pieni myöhäissyksyn myrskykin. Ei haittaa.
Aamukahdeksan jälkeen lähdettiin ajelemaan – eikä liikennettä todellakaan ollut häiriöksi asti!
Talvirajoitukset oli eilen ehditty vaihtaa, mikä hieman riepoi: 80 km/h tyhjillä, sulilla teillä oli vähän turhauttavaa. Silti hyvissä ajoin turvallisesti olimme perillä jo iltapäivän valoisaan aikaan.
Hangasojalla ei ole ketään, tai noh, Ylähangan huskymökillä ja nelostien varressa on, ympärivuotisia kun ovat, mutta muita mökkiläisiä ei näy. En ihmettele.
Me ollaan, aiotaan olla tovi.. katsotaan nyt. Hiihtämään tuskin pääsen, mutta tunturiiin kuiteski! Ja kyllä tässä takkatulen ääressäkin viihdyn.
Onhan siinäkin tunturit ja mökkipuro!
Tänään tapasin ystävän luona osa-aika-saariselkäläisen, joka aikoo pysytellä etelässä niin kauan, kunnes pohjoiseen saadaan lumen valoa. Siihen asti elämä liikkuu vain kahden etelän kaupungin välillä.
Hyvin ymmärrettävää. Kunhan pysyvä lumi tulee, täällä on taas oikein viihtyisää ja kaunista. Ulkonakin.
No täällä vieropalkisella on jo päivitelty lumettomuutta…Tylsää,mutta ehkä rnsi viikolla valkaistuu…
Kyllähän se näillä leveysasteilla säätila ja kelit ovat aika ratkaisevia juttuja ulkoilun nautittavuuden kannalta. Lunta sinnekin toivotellen…
Taas ollaan limittäin ja lomittain oltu mökillä! Sunnuntaina tultiin Ouluun perheellä, mutta mies taitaa sinne suunnata kohta takaisin. Olihan se vaan taas niin ihanaa olla siellä; luonto, hiljaisuus, vieraat ja maaninen saunominen. Ah <3!
Riikka, alkaa todellakin vaikuttaa siltä, kuin meillä olisi ihan vuorovviikkokalenteri olemassa! Sen verran tiuhaan kyllä molemmin puolin tänne hankkiudutaan, jotta eiköhän ensi vuonna jo jonkun kerran yhtäaikaakin. 🙂