Vähän vaisu päivä.
Tänään, jo toissailtana ensimmäiset merkkinsä antanut, flunssa on vetänyt vähän viitsimättömäksi, tukkoiseksi, turhautuneeksi ja tupisevaksi. Vietettyäni viime viikonlopun flunssaperheen kotona melkein tiesin, että näinhän tässä kävisi. Mutta en kadu! 😊 Kaukana elelevän Emmiliinin kanssa vietetty viikonloppu saa flunssan asettumaan omiin asemiinsa: siis pikku juttu.
Ja tälläkin kertaa flunssa ”tuli hyvään saumaan”. Tämä ei tullut kesken matkaa, en joutunut perumaan mitään, sain kuitenkin olla pienen kanssa, mihinkään en ollut menossa, mistään ei ollut pakko lähteä kesken kaiken pois, ei ole jäänyt tapaamisia väliin.
Se, että tämä on tänä vuonna kolmas tauti (2 tavisflunssaa + 1 korona) parhaaseen pyöräilykauteen, tietenkin tekee ”kaudestani” rikkonaisen – ja kyllä vähän jo harmittaakin. Mutta so what! Ensi viikolla vielä ehdin sykkelöidä. Toivottavasti.
Ja olen mie kaikenlaista sentään sisällä saanut aikaiseksi. Mm. erinomaisen hyvän kuha-annoksen! Ja jälkkäriksi korvapuusteja ~ öörfiilar kuten me oululaiset joskus olemme niitä nimitelleet.