Vähän kalsea päivä ja sää – ainakin eiliseen verrattuna. Yöllä oli satanut ja päiväkin on ollut aika harmaa – vastoin luvattua.
Käynnistymisvaikeuksia ja luppoilua, kerta kaikkista joutilaisuuttakin havaittavissa, enimmäkseen. Tai ainakin aika ajoin.
Postissa ja Kuukkelissa piipahdin, ja kaupan parkkipaikalta luoteeseen katsellessa parikin kertaa melkein säpsähdin: Kuusipää-tunturi on ”kasvanut”. Hyvin paljon tunturilta näyttivät metsän takana olevat pilvet.
Pikku-Kuukkeli, joka on helmikuun 2022 tulipalon jälkeen ollut meidän lähikauppa, on hiljalleen väistymässä uuden ison K-marketin tieltä. Se avautuu marraskuussa entistä uljaampana vanhan Kuukkelin paikalle. Niinpä – ruskasesongista huolimatta – Pikku-Kuukkelin tarjonta sellainen, että on varmastikin viikonlopuksi käytävä Ivalossa. Sille suunnalle tekisi kyllä muutenkin nyt mieli: jopa Inariin asti. Josko käytäisiin monen, monen vuoden jälkeen Pielpajärven erämääkirkolla ja samalla reissulla pitkän, ison remontin jälkeen avatussa saamelaismuseo Siidassa.
Pihalle ja talveksi sisälle olen tehnyt ”istutuksia”. Täällähän ei porojäkälää juuri näy, joten näitä varten tein saman kuin pari vuotta sitten; tunnustan tehneeni ympäristörikoksen toistamiseen. Varkaissa oli käytävä, viime viikolla pyörälenkillä Virpiniemessä.
Mutta kynttilää en ole pöllinyt, se tuli postipaketissa, jonka Kuukkelin postista hain. Puutarhurin Majasta tilasin – paitsi anopille – myös tänne mökille tuollaisia hyvin aidon näköisiä LED-kynttilöitä. Ovat pinnaltaan kuin steariinia ja liekki oikeinkin aidon näköinen. Silti ja siksi uskaltaa laittaa tiilimuottiin jäkälän keskelle.
Kun hämärtyi kävin terassilla kuvailemassa tuon toistamiseen. Onneksi aika hämärää on jo näin kahdeksan jälkeen, joten ei tarvinnut sinnitellä yöhön asti. Vaikka ehkä kyllä kannattaisi: viime yönä puolenyön aikoihin ja viime viikolla ainakin parina yönä täällä (kuten Oulussakin) oli ollut oikeinkin hieno revontulitaivas. Ei koske minua nyt. Varsinkaan kun on pilvistä ja ripsii vettä! Hyvä niin, jospa ne sienetkin jo heräisivät henkiin ja poimittaviksi.
Paketissa tuli myös kranssi. Idea sen täyttämiseksi on vielä ´vaiheessa´. Olisi kannattanut tuoda Oulusta siihenkin täyte. Täällä kun ei juuri pihlajan oksia marjoineen löydy. Keksinen jotain muuta….
Tein itse kerran kranssin pihlajanmarjoista, oli kaunis, laitoin ulko-oveen. Parissa päivässä olivat tilhet syöneet koko komeuden.
Täällä ei taida tilhet olla pahin uhka.
Porothan ovat sellaisia luppasuita, että paljon hyvää katoaa niiden vatsoihin. Mm. pihlajat, eivät vain niin marjat. 🙂