On ollut aurinkoa. On ollut leppeää tuulta, sopivasti lämpöä, eikä sääskiä pihassa. On ollut pitkä aamiainen, pyörälenkki, ja perhepäivällisen valmistelua. On ollut yhdessäoloa, Emmiliinin päivärytmissä elelyä, vieläkin totuttelua toisiimme. Ja minulla melkein kiireinenkin päivä. Nyt on pari päivää syöty hyvin, runsaasti.
Tätähän olen odottanut: molemmat lapset avec ja kolme lastenlasta. Melkein pakahduttavaa. Vuotuisjuhlat tuovat ja tekevät muistoja. Huomenna reissaamiset ja riemut tasaantuvat, touko-kesäkuu ovat olleet monenlaisen menon ja menemisten aikaa, nyt kai hiljalleen hiipuu.