Rivaan ei päästy
Tälle päivälle – kun kerran edelleen sää suosi – päätimme tehdä taas pienen patikan vuorilla. Mentäisiin Riva del Gardaan, järven pohjoispäähän, ja sieltä lähtisimme pienelle keskipäivävalellukselle.
Päätimme ajella paikallisbussilla (483) kymmenen minuutin matkan Rivaan 3,00 € suuntaansa/henk. Olimme aamulla hotellin läheisellä pysäkillä hyvissä ajoin. Yli puolen tunnin odotuksen jälkeen olimme vakuuttuneita, että ollaan tulkittu aikatauluja väärin tai sitten vaan vuoro on jäänyt ajamatta. Päätimme siis kävellä keskustaan, linja-autoasemalle. Seuraavaan Rivan bussiin aikaa melkein kaksi tuntia. Teimme täyskäännöksen: mennäänkin Cassoneen.
Cassonessa muistelemassa
Tämä reissuhan ei suinkaan ole ensimmäinen kerta Malcesinessa. Ensimmäisen kerran olemme olleet (kahden viikon) lomalla Malcesinessa, sen laidalla Cassonen kylässä, kesällä 1997.
Silloin ystäväperheen kanssa vuokrasimme Interhomen kautta talon (Villa Paolan) ja seitsemän hengen porukalla elelimme ja retkeilimme alueella.
Kävimme tänään etsimässä Villa Paolaa (yllä), jossa edellisen loman järven rannalla vietimme, etsimme ”meidän” pikkukauppaa, josta sain kaupanpäällisinä elämäni ensimmäiset cantuccinit. Löydettiinkin se! Ostettiin M-mummulle kortti ja jääkaappimagneetti kotiin.
Myös Euroopan (jopa maailman?) lyhin joki oli nähtävyyslistallamme: Aril on vain 175 metriä pitkä.
Käveltiin pitkällä rantapromenadilla, sivukujilla. Nautittiin auringosta ja liikkumisesta.
Myöhäinen pranzo, – lounas – kuitattiin tänään doppio espressoilla hotellin terassilla, vähän leikkelettä huoneen jääkaapista. Mie laittelin kuvia ja kävin uimassa: tänään oli kyllä kylmä, ja aaltojakin aika lailla. Pehtoori otti unoset, ja pian lähdemme vanhaan keskustaan, kävelylle, etsimään Juventuksen pelipaitaa 🙂 ja pizzeriaa. Reissun ekan pizzan aika on tänään.
Huom. aamuinen postaus eilisestä Michelin-dinneristä on täydentynyt aika lailla. Mm. kuvia lisää.