Kohti Gardaa.

Ensimmäinen etappimme on Helsinki-Vantaalla: alkuillan (myöhässä olleella) lennolla tultiin, hotelli Hiltonissa ollaan ja odotellaan varhaista aamulentoa lähteväksi kohti Veronaa.

Kävimme hotellin alakerrassa syömässä ja nauttimassa lasilliset erinomaista grüner veltlineriä. Toast Skagen oli yksi parhaista ikinä, ravut todella, todella hyviä, ja niitä oli paljon. Palvelu pelasi ja ravintolassa oli reissutunnelmaa…

Sekä Oulussa että Helsingissä on paistanut, lämpötila hellerajoilla. Gardallakin on. Tänään, ja ehkä huomennakin. Mutta siinäpä se aurinkomatkaloma taitaa ollakin. Pääasia, että reissuun päästiin.

Lentokentällä jo varmuuden vuoksi latailimme Verona ATV -aplikaatiot puhelimeen. Siis Plan B on jo valmiina: jos on sadeviikko, niin ajellaan paikallisbussilla ympäri Gardajärveä ja pysähdellään cappuccinolle tai lounaspizzalle jossain vähäsateisessa kylässä tai kaupungissa.

Bussimatkailusta ilo irti: aivan ylimainostettua moinen vuoristoissa tarpominen. Voihan sitä patikoida Saariselän tuntuilla tuntureilla. Tehdäänkin siis kulinaarinen retki, kierrellään viinitiloja, joita niitäkin Gardan ympäristössä sekä Veneton (itärannikko) että Brescian (länsi- ja etelärannikko) alueilla on kymmeniä ja nautitaan maisemista helposti. Pikkukyliin ja -kylissä kävely nyt on niin pienimuotoista liikkumista, ettei niistä kuitenkaan olisi mitään kunnon liikuntaa saanutkaan.

Sitä paitsi mehän ollaan jo käyty (1997) Monte Baldolla, mitäpä tuolla päntiönnään ramppaamaan.

Ja meillähän oli Andalusiassa marraskuussa ja viime vuoden toukokuussa Kroatissa ihan poikkeuksellisen hienot aurinkoiset, leppeät säät, joten johan sellainen jatkuva päivänpaiste reissuilla alkaisi rassata.

Eiku oikeesti: reippaasti ja ilolla ollaan jo matkalla. Buona vacanza, buon viaggio!

Herätys on viiden jälkeen, joten nyt koetetaan kaveerata Nukku-Matin kanssa.

2 Comments

  1. Buon viaggio! Säällehän ei mahda mitään, eikä se ole pääasia. Mautkasta voi nauttia muutenkin ja poissaolo kotimaisemista on jo sinänsä elämys.

    1. Grazie tanto, Marja. Juuri noin, jo matka, vaikka sateinenkin, on elämys ja ilon aihe. Nyt jo aamucappuccinolla kentällä. Ilo tämäkin.

Jokainen kommentti on ilo!