Nyt kun kuudes sähköpyöräilykausi on alkamassa, on hyvä asettaa tavoite.
Jonkinlaisen liikkumisen harjoittaminen kun on hyvä ajanviete, vähän velvollisuuskin, pysyvä toive ja ehkäpä – niin ajattelen – myös edellytys sille, että liike jatkuu kivuttomammin ja ilolla mahdollisimman kauan.
Ja sitten kun on vielä tämä – selkäytimessä ilmeisesti hamaan loppuun asti – pysyvä suorittamisen tarve! On edelleen tarve aikatauluttaa, prosessoida, suunnitella, aikoa, luvata vaikka vain itselleen, aikaansaada jotain. Kun vielä aukikirjoitan ja täällä julkisestikin aion, niin sekin on kannustin pysyä aiotussa.
Viiden edellisen vuoden yhteenlaskettu kilometrimäärä on 18 750 km. Tämä kilometrimäärä jakautuu kahdelle pyörälle; nyt käytössä olevalle pyörälle (Helkama e7) tämä alkava kausi on jo neljäs – takana 10 000 km. Ja hyvältä tuntuu vieläkin.
Tulevaa suunnitellessa on hyvä ottaa huomioon mennyt.
| Vuosi | Kilometrit |
|---|---|
| 2019 | 4500 |
| 2020 | 4200 |
| 2021 | 3700 |
| 2022 | 3250 |
| 2023 | 3100 |
| 2024 | ?? |
Selityksiäkin tälle rankasti laskevalle ”kehityskaarelle” on – ja paljon! 😀 , mutta enpä nyt tänään ja tässä ryhdy niihin juttuihin. Tänä vuonnahan on nyt nimenomaan tarkoitus keskeyttää aleneva trendi. Tavoite tälle vuodelle EI siis ole saavuttaa nippa nappa 3000 kilometriä, vaan pikkuisen parantaa viime vuodesta.
Olen siis kalkyloinut, ottaen huomioon aiotut pyörättömät ajanjaksot mökillä ja reissuissa ja olettanut, että erilaiset kiputilat ja sairastamiset eivät tule keskeyttämään aktiivista sykkelöintiä, että tänä vuonna ajelen pitkin poikin Oulun ja naapurikuntien pyöräteitä yhteensä 3 250 kilometriä. Ja joutunette/saatte lukea raporttia näiltä retkiltä. Löytäisinpä jotain uusia juttuja. Oisko kellään vinkkejä pyöräretkikohteista?
Tämän postaukseni artikkelikuvassa yllä näkyy, kuinka olen jo kalenteriini tehnyt taulukon kilometrimäärän kontrolloimiseksi. Ihan vastaava oli hiihtokilometrejä varten. Kalenteroinnista voisinkin joku päivä kertoa lisää… 😀
Jos olen pyörän kanssa liikkeellä keskimäärin viitenä päivänä viikossa (minähän en, kun kerran ei ole pakko, eikä edes välttämätöntä, pyöräile sateessa) lokakuun alkupuolelle asti, niin keskimääräinen päivämatka on noin 22 km. Ei millään muotoa pitäisi olla mahdotonta, semminkin kun näinä kevät – kesä – syyskuukausina en juuri autoa käytä – poislukien mökkireissut ja muksujen kanssa liikkumiset. Ja nyt on jo ensimmäinen sata kilometriä lähes kuljettuna.
Aloituksen riemua ja intoa siis on tänäänkin ollut!