Kaarrokeneuleiden maailmaan

Jokunen päivä sitten yritin rohkaista ja kannustaa ystävää siirtymään kirjoneulesukkien neulonnasta kaarrokepuseroihin ja viesteilimme tovin asiasta. Etsiskelin aiheeseen liittyviä linkkejä ja vinkkejä, ja tänään aloittaessani yhtä lasten neuletta, otin kuvia lankavarastoistani. Näissäpä ainekset tämänpäiväiseen postaukseen.

Missään tapauksessa en koe olevani pro, mutta jos minultakin on onnistunut useammankin, tykätyn riddarin (alla kollaasissa niistä kuusi) ja norjalaisvillapaidan neulominen, niin olen varma, että jokainen joka osaa vähänkään (kahdella langalla) neuloa kirjoneuletta ja joka osaa kutoa villasukat, osaa tehdä riddarin.

Riddaristahan on tullut yleisnimi (islantilaisille) kaarrokeneuleille, vaikka se tarkkaan ottaen tarkoittaa yhtä tiettyä, ehkä helpointa, mallia. Juuri sitä, joka on esimerkiksi tämän postauksen artikkelikuvassa.

Kaarrokeneuleissa käytettyjä, tunnettuja lankalaatuja ovat Lopi-langat:  Álafosslopi, Léttlopi ja Plötulopi. Ne valmistetaan islanninlampaan villasta, joka koostuu kahdenlaisista kuiduista: sisempi villa on pehmeää, hienoa ja hyvin eristävää, päällysvilla taas pitkää, kiiltävää ja vettähylkivää. Yhdessä näistä muodostuu villalanka, joka on kevyt, vettähylkivä, hengittävä ja lämmin. Lopi-langat ovat alkuperäinen materiaali islantilaisiin kirjoneuleisiin. Noita kaikkia kolmea olen käyttänyt, lisäksi Eepin pinkin neuleen tein Einbandista, joka sekin on ns. Istex-lanka. Mieluisin neulottava ja pidettävä minulle on Lettlopi.

Vain Pehtoorin Alasuq Polarin (kollaasissa ylh. keskellä) sekä muutamat villatyynyt olen tehnyt Alafosslopista. Se on paksu ja siitä syntyy isompikin jumpperi nopeasti (kutosen puikoilla), mutta se on raskas pyöritellä kaarrokevaihetta tehdessä (ainakin olkapäävammaiselle) ja valmis neule on todella paksu. Ja kyllä myös todella lämmin.

Plötulopi on hahtuvalankaa, jota tarvitaan yhteen naisten koon neuleeseen vain kolme, neljä kiekkoa. Tulee todella kevyt ja edullinen, mutta lanka ei ole oikein mieleni. Käsialani ei ole siinä ollenkaan tasaista, ja se vaatii huolellista käsittelyä, ettei katkeile.

Oululaisille voin suositella lankojen hankkimista Lankapuutarhasta. Siellä on yleensä tarjolla käytetyimpien Istex-lankojen (Lettlopi, Álafosslopi ja Plötulopi) värit ja laadut, joten pääsee näkemään värit luonnossa. Samaisesta kaupasta voi kyllä tilata netin kauttakin. Ja nettilankakauppoja on vaikka kuinka paljon.

Myös  Ivalon HEP (Halpatalo Extra Piste), josta olen aika monen islantilaisneuleen langat ostanut, toimittaa lankoja verkkokaupastaan. Ja siellä Lettlopi-kerän hinta on halvempi kuin monissa muissa paikoissa ( = 3,90 €, useimmissa 4,50 €). Joka tapauksessa Riddariin tarvittavien lankojen hinta jää alle sataseen. Minun kokoni langat maksavat noin 60 – 70 €).

Ravelry on ehkä suurin neuleohjeita myyvä sivusto. Riddarin ohjeen saa ostaa myös esim. täältä.  Tilaamalla Lankava-verkkokaupasta langat saa esim. Siiveniskuja-neuleen ohjeen kaupanpäällisenä.  Ja viimeisin neuleeni VUONO on Villaunelmien sivulta.

Viime vuosina on ilmestynyt kymmeniä neulekirjoja, joita on tullut hankituksikin. 🙂

Mallin valinnan jälkeen on edessä värien valinta. Se on mukavaa, – ja ratkaisevaa. Kannattaa surffailla ja inspiroitua. Googleen, Instagramiin tai Pinterestiin haku #Riddari tai  se malli, jonka olet päättänyt tehdä. FB:ssa on useampikin kaarrokeneulojien ryhmä. Itse seuraan ja olen saanut paljon vinkkejä, ideoita, väri-inspiraatiota ryhmästä ”Islantilaisneuleet”.  Siellä on albumeissa tai hakusanoilla löydettävissä satoja erilaisia riddareita ja muita, ryhmässä kymmeniä tuhansia harrastajia ja kai ammattilaisiakin.

Ja värivalinnan avuksi on olemassa jännä ohjelma.  Klikkaa ohjelma auki Sen jälkeen valitse valikosta Istez Lettlopi ja 5 lankaa. Syötä sitten kuvakenttään kuva, jossa on se värimaailma, jonka Riddariisi tai muuhun neuleeseesi haluat. Ja sitten klikkaa ”Pick Yarns”.

Tässä alla kaksi esimerkkiä. Laitoin kaksi kuvaa Saariselän ruskasta – kuinka usein olenkaan tunturissa todennut, että haluan jumpperin juuri ruskan väreissä. Ja tämä ohjelma antaa Lettlopi-langan numerotkin. Värit luonnosta, luonnollisesti.

Tässäkaks

Ainoa, mistä näissä neulomis- tai paremminkin kutomisjutuissa (kuten Pohjanmaan murteissa tavataan sanoa) on varoitettava, on se, että näihin saa aika helposti kehitettyä pahan addiktion. Korona, kotoilu ja kipuilu (niin henkinen kuin fyysinenkin) olivat hyvä kasvualusta kohtuullisen intensiivisen neuloosin synnylle. Eikä loppua näy. Miksi pitäisikään?