Fenkolien aikaan
Päivän agendalla ainoa `tärkeä´asia oli sapuskan teko. Koska ei kiirettä, päätin tehdä de luxe -sopan, pipertää koko setin ja tehdä vielä uusinnan halloween-focacciastakin. No, sainhan pitkästi toista tuntia kulumaan yhden keiton ja helpon leivän tekoon. Hohhoijaa!
No mutta: keittona oli jo legendaarinen ´Fenkolikeitto de luxe´. Tänään siitä tuli kyllä melkein muhennos, – mutta eipä se haitannut, koska keitto oli pääruoka, ei alkukeittona tarjoiltu gourmeterikoisuus. Tein jopa kaikki lisukkeet alkupeäisohjeen mukaisesti. Tiskikoneellinen likaisia astioita syntyi jo tehdessä ruokaa. No mutta kyllä se on sen väärti. Ja kylläiseksi tulimme.
Focacciaan tein kurpitsat oranssista paprikasta ja mustat ´hämähäkit´tai tähdet tai mitä lieneekään nuo mustat syheröt taas salmiakkilakritsista, ja edelleen olemme sitä mieltä että toimivat oikeinkin hyvin. Eivätkä ehkä koristeina, mutta maultaan.
Tuoksuista ja muistoista
Minulla on parhaillaan kuuntelussa kirja, jossa usein mainitaan jotain tuoksuista ja hajuista. Jäin miettimään niiden kuvailua… Kun kerrotaan, että ”ilmassa tuoksui auringolta”, niin miltä silloin tuoksuu? – En tunnista ”auringon tuoksua”. Äkkiä, ensimmäisenä tuli mieleen joku kookosaurinkorasva helteisellä biitsillä tai sitten Piz Buinin huulirasva kertoimella 30 tai jotain 50, joka tapauksessa sellainen jota tuli käytettyä lasketellessa keväisillä Saariselän rinteillä joskus vuosikymmeniä sitten. Se tuoksui mintun ja steariinin tai jonkun sellaisen yhdistelmältä. Nykyisin huulirasvat eivät tuoksu miltään. Vai enkö enää aisti sellaisia?
Samaisessa kirjassa päähenkilö toteaaa seuraansa istahtaneesta henkilöstä tämän ”haisevan sekä uudelle että vanhalle viinalle”. Voiko haista yhtä aikaa molemmille?
Ja kuin tilauksesta kävellessäni Toppilan vanhan puutaloalueen läpi tulee huikean hyvä saunan lämmityksen tuoksu. Sunnuntaiaamupäivän sauna. Saunan lämmityksen tuoksu tuo paljon hyviä muistoja, ensimmäisenä tietysti mökin rantasauna … JOS ei olisi reissuun lähtöä reilun viikon päästä (huom. TAAS kerran meidän syystalven lomareissua odotellessa on lakkouhkia enemmän kuin yksi!!) nyt lähdettäisiin varmaankin pohjoiseen. Nyt ei kuitenkaan ole valittu sitä vaihtoehtoa. Taapertelu loskaisilla Oulun teillä ja kaduilla siis jatkukoon.
Kännykän kameralla vai Canonilla?
Perjantaiseen kyselyyni siitä kumpi kuvista miellytti enemmän, tuli tällainen jako.
Kakkosesta tykkää enemmän selvästi enemmistö (28/45). Molemmissa on puolensa. Ja molemmat yritin säädellä tasapuolisesti, – mahdollisimman ”luonnollisiksi”. Tämä ehkä kertoo sen, että uuden puhelimeni kameralla saa ihan kelpo kuvia. Hyvä niin.
