Marraskuun valopilkkuja

Aurinkoa, pikkupakkasta, kuivaa keliä, vapaata… miksenpä lähtisi kameran kanssa jo aamupäivällä kiertelemään kaupungille.

Ja miten hienon hienoa ulkona ja ulkoillessa olikaan. Nyt olen taas löytänyt kävelemisen ilon. Jo kotipihalla katselin, että auringolla on kruunu tai jotain. Vähän laajemmassa maisemassa näkyi hieno hieno, ennen näkemätön haloilmiö. Auringonhalo, joka ei ollutkaan tavanomainen 22 kaari vaan jotain ihan muuta.

Halo näkyi vain tietystä kulmasta katsoen, oisko ollut niin, että vain pohjoisesta päin katsoen tuo erottui? Kiertelin ja kaartelin, koetin etsiä paikkaa, jossa olisin saanut myös sivuauringot näkyviin, mutta eihän niitä kaupunkirakentamisen keskellä kahta saanut samaan kuvaan. Ylläolevassa oikealla kuitenkin näkyy edes toinen. Varuilta ja selvittääkseni, mikä tämä erikoinen valoilmiö oikein oli, lähetin kuvani myös Ursan Taivaanvahti-palveluun, ja siltähän tulikin pian vastaus:

Hieno näky, onnittelut! Sivuaurinko on tuon lähimmän kerrostalon takana piilossa ja väriläikkä kauempana, talorivin oikealla puolella on jotakin 46 ”kamaa”. Varmaankin yhdistelmä 46 asteen ylläsivuavaa ja 46 asteen allasivuavaa. On tietysti mahdolisuus, että olisikin todella harvinainen 44 asteen sivuaurinko, mutta sitä ei ole syytä ruksia, kun ei ole varmuutta.

Että sellainen räpsy! 🙂 Toka kertaa minun ”Taivaanvahti-historiassani” sain IV/V-merkinnän. Pienestä jutusta onnistumisen ilo!

Marraskuun valopilkkuja

Kävin aamupäivällä heippaamassa myös iskää, isänpäivä heipat. Siis hautausmaalla taas kerran. On jo 19 vuotta siitä, kun isäni kuoli, aika yllättäen lähti silloin. Ja pian on kaksi vuotta siitä, kun äiti kuoli. Eikä todellakaan yllättäen. Kuten ei sisarensakaan vuosi sitten.

Ja päivälleen 80 vuotta siitä kun äidin isä hukkui Koiviston saaren edustalle. Marraskuu. Marras*. Juuri se.

* _{Marras. Sen alkuosa marras on hyvin vanha indoeurooppalainen lainasana, joka tarkoittaa kuollutta tai kuolemaisillaan olevaa. Marraskuu voisi siis viitata siihen, että tuohon aikaan luonto kuolee tai oikeastaan asettuu talvilepoon. (Wikipedia)}

Isänpäivästä puheenollen, lasteni isä sai tänään, etten sanoisi tänäänKIN, hyvää ruokaa. Tein nyt taas niitä hirvenlihapullia, ja huomenna lupaan sen kirjailla tänne.