Kaksi kunnon vesikuuroa tälle päivälle, – aamupäivällä sen vältin, mutta äsken palatessamme kaupungista pizzalta kastuimme aika totaalisesti.

Sateen vuoksi, tai paremminkin ansiosta, kaikkialla tuoksuu hyvälle.

Aamupäivän kuuron jälkeen Ritaharjun ja Aaltokankaan verraten uusilla, oikein kauniilla asuinalueilla kierrellessä syreenit tuoksuivat, lumipalloheisit loistivat pihoilla. Kauniita taloja ja jo aika valmiita pihoja ja puutarhoja. Kuljin ristiin rastiin – matalalla sykkeellä sanoisi joku intourheilija, mutta mie sanoisin, että leppoisaan tahtiin ihaillen, samaan aikaan äänikirjaa kuunnellen.

Teiden varsilla valkoiset apilat ja koiranputket tekevät edelleen pitsisiä reunoja, muutamia lupiinilaikkujakin (lupiinithan ei meidän leveysasteille ole juuri levinneet), ja päivänkakkaroita. Niitä keräilin ja pieni (hyvin pieni) floristi minussa innostui keräilemään niiden kaveriksi kotipihan räystäskiveyksiltä villiorvokkeja. Omat harsokukat ovat kaukana kukinnasta, joten juhannukseksi ostamastani Pirkka-kimpusta riitti näihinkin asetelmiin.

Liki painostavassa ukkoskelissä (mainio tekosyy) en millään viitsinyt ryhtyä ruoanlaittoon, joten pitkästä aikaa kaupungille syömään: Puistolan pizzat maistuivat, vaikka kyllä Saariselän Fieno on nyt meidän ykköspizzaria. 🙂

Menomatkalla yksi kuva Linnansaaren sillan kupeesta: Bike´s Patroll jatkaa pyörien nostoa Oulujoen suistoalueelta. Olenhan usein täällä blogissakin kehuskellut, kuinka Oulu on hyvä pyöräilykaupunki, mutta on asialla kääntöpuolensakin. Varmaan joka viikonloppu joku varastettu pyörä tulee paiskatuksi jonnekin jorpakkoon, jokeen tai suonsilmään. Nyt niitä kalastellaan ylös. Muutakin roinaa nousee mukana.

Pyörävarkaudet ovat jatkuva riesa Oulussa, mutta sama poppoo, joka kalastelee näitä ruostesykkeleitä, on viime syksystä lähtien jäljittänyt varastettuja pyöriä, ja he (tusinan verran vapaaehtoisia) ovat voineet nyt palauttaa 1000 varastettua pyörää takaisin omistajilleen. Idean lanseeraaja ja pääpromoottori on ollut aktiivisena myös Oulun seudulle asettuneiden ukrainalaisten avustamisessa, ja juuri hän roudasi äidin jäämistöstä enimmät huonekalut Nivalaan, jonne monia, monia ukrainalaisperheitä vuosi sitten keväällä pääsi asumaan.

 

 

Jokainen kommentti on ilo!