Tänään vanhainkotihommissa. Ei hoivakoti, vaan vanhainkoti. Kyseessä siis entinen vanhainkoti.
De Gamlas Hemin ravintolaa olen monta kertaa täällä mainostanutkin, mutta nyt voisin vinkata sitä myös kokous- ja juhlapaikkana. Tunnelmalliseen rakennukseen mahtuu hienoja, isoja ja pieniä kabinetteja ja moneen muotoutuvia tiloja, – niitä olin tänään kuvaamassa.
Mutta ehkä vielä paremmin teille, hyvät blogin lukijat, sopivat suositukset yösijasta tässä viehättävässä pikkuhotellissa. Huoneita on sekä yhdelle että kahdelle, yksi sviitti ja yksi huoneistokin. Ja hinnat eivät ole yhtään kalliimmat kuin keskustan ketjuhotelleissakaan, päinvastoin, ja Staycation-paketti on aika houkutteleva. Ouluun tulijoille tai vaikka yhden yön kaupungissa läpikulkumatkalla viivähtäville vinkkaan tätä.
Itse en ole siellä ollut yötä, eikä tämä ole maksettu mainos, joten ihan vaan tiloissa kulkeneena (ja niitä kuvanneena) voin kyllä suositella; boutique-hotellissa on paljon viehättäviä yksityiskohtia (ks. artikkelikuva yllä) ja se on lähes keskustassa.
PS. Siellä vielä jatkuu bliniviikotkin…
~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Omaksi tiedokseni kirjaan tähän ylös tällaisenkin merkkipäivän: vuodesta 2009 käynnissä olleessa blogin kävijälaskurissa on tänään ”merkittävä” luku: 1 555 555.
Ja tusina kommenttia lisää, niin niitäkin on sitten yhteensä 14 000! Melkein puolet tietysti minun vastauksiani. 🙂 Näiden näkyvien lisäksi sitten ne kommentit ja kirjeet, joita satunnaisesti saan sähköpostitse. Nytkin mökkiviikkojen aikana tuli yksi kirje. Lämmittäähän se sellainen.
Katriin ja ”Lähes naapuriin” olen tutustunut blogin kautta, oikeastaan myös Jariniin. Kati pohjoisessa ja Toini etelässä ovat edelleen tuttuja vain blogin kautta. Tämä uusi blogialusta ei edelleenkään näytä, ketkä täällä piipahtelevat tai pidempäänkin sivuilla viihtyvät, mutta sikäli kuin oikein osaan tilastoja tulkita, teitä on noin 150 – 170, jotka päivittäin klikkautuvat Tuulestatemmattuun.
Noh ensinnäkin: Pehtoori, joka edelleen kuulemma ”katsoo täältä, mitä meille kuuluu”, 😀 sisareni, ja sitten kaksi hyvää ystävää ja … ehkä nuo ahkerat kommentoijat ainakin. Sitten on (kai) sellainen noin sadan hengen poppoo, jotka käyvät enemmän vähemmän satunnaisesti pari, kolme kertaa viikossa ja sitten 50 – 100, jotka eksyvät tänne milloin milläkin hakusanoilla. Joka tapauksessa yhteensä 1 555 555 kertaa! Kiitos niistä.
Joka päivä käyn! Tämä on ainoa blogi, jonka tarkkaan joka päivä. Muita blogeja en juuri enää luekaan.
Kiitos kaikista käynneistä, ja sadoista kommenteista!
Tervehdys Rovaniemeltä!
Olen seurannut Tuulestatemmattua kymmenisen vuotta eli siitä asti, kun muutin Rovaniemelle tammikuussa 2013. Eläkkeelle jäin jo kesällä 2011.
Olimme naapurilaitoksilla, mutta emme kovin paljon tekemisissä.
Loppuvaiheessa kirjoitin yhden artikkelin toimittamaasi juhlakirjaan.
Blogisi on pitänyt tietyllä tavalla, monipuolisestikin, yhteyttä Ouluun, jossa nykyisin käyn aika harvoin. Varmaan siinä on nostalgiaakin. – Olen taannoin vihjaissut blogistasi naapurilaitoksen emeritalle, joka asuu Joensuussa. Tietääkseni hän on yksi lukijoistasi.
Käyn sivuillasi lähes päivittäin, joten yhteismäärä on varmaan 3500:n tienoilla.
Kiitos tähänastisesta ja hyvää jatkoa!
Terveisin
Marketta
Huomenta, Marketta, ja kiitos terveisistäsi!
Muistankin, että joskus vuosia sitten kerroit postauksiani lukevasi, – ja että vieläkin! Sehän mukavaa, ja antaa minun ymmärtää, ettei ihan tylsäksi höpinäksi blogini sisältö ole muuttunut, vaikka itsestäni tuntuu, ettei enää kovin kummoisia kokemuksia, tekemisiä ja tiedon murusia ole julkisesti jaettavaksi.
Jo yliopistovuosinani aika moni kollega Tuulestatemmattuun löysi. Silloin melkein koko humanistisen tiedekunnan väki tiesi ”joulusivuni” ja keittokirjani, ja ehkä niiden myötä löysi tämän blogini.
Postausteni myötä rovaniemeläinenkin pääsee varmasti tutustumaan ainakin Oulun pyöräteiden lähimaisemiin. 🙂
Kaikkea hyvää Napapiirille ja eläkepäiviisi – oli ilo kuulla että postaukset kuuluvat päivärutiineihisi edelleen.
– Reija
Pitkäjänteistä blogin ylläpitoa, luulenpa että aika harvassa on blogit, joita on näin pitkään maltettu päivittää. Melkein kaksikymmentä vuotta mielenkiintoista luettavaa ja katseltavaa. Taidokkaasti otettuja valokuvia useista eri aiheista. Neuleprojektit, matkakertomukset, ruokapostaukset – ja ohjeet, Pehtoorin ja lasten lasten ajatukset. Aitous se on joka saa palaamaan tänne. Tykkään tavastasi kirjoittaa asioista, Mieletilat välittyy, ilman ylimakeilua tai sapenmakuista katkeroitumista.
Taidat luulla ihan oikein: harvassa ovat näin pitkäikäiset blogit. Varsinkaan sellaiset, joita päivitetään JOKA päivä. Kymmenkunta vuotta sitten taisi olla tällaisten henk.koht. blogien nousukausi. Nyt on Instat, blogit, tik-tokit – toki blogejakin, mutta entistä enemmän ”yhden asian” ja melkein ammattimaisia blogeja. Vähän kummajainen on tämä minun elämäntapablogini. Mukava kun sinäkin olet liittynyt seuraajiin. Jollei näitä juttuja seurattaisi, en enää julkaisisikaan.