Aamulla merenrannassa. Kun olen vähän herkillä monestakin syystä, niin tässä maisemassa näin paljon.
Kyynelehdinkin, tai ehkä olisi parempi sanoa, että itkua tuhersin.
Erilainen jouluaatto. Taas kerran erilainen. Ja niin paljon hyvää sittenkin.
On jouluyö.
Täällä myös ollut sikäli erilainen joulu, että lienee viimeinen, jota vietämme tässä talossa asujina. Ajoittain ajatukset vie menneisiin jouluihin -iloihin ja riemuihin. Huomenna kuitenkin kaikki kokoontuvat vielä tänne syömään. Siitä(kin) olen onnellinen!
Hyvää vuoden loppua!
Sellaista elämä on, sukupolvet vierivät, joulujen paikat vaihtuvat. Yhdessä pöytään istuminen on paljon muutakin kuin vain jouluateria. Ajattelen, että jos on ihmisiä, läheisiä, joiden kanssa on hyvä olla juuri jouluna yhdessä, se on iso rikkaus. Hyvää loppuvuotta ja hyviä jouluja tulevaankin.