Kuvia ja sanoja

Purppurainen sivuvalo, tai oikeastaan myötävalo puolelta päivin kun oli Toppilassa Teletappikukkuloilla ja merenrannassa. Meri on rannasta jo jäässä, Toppilansalmikin melkein.

Juuri tässä kohtaa minulla oli joku kuvaan sopiva vaikuttava aforismi tai tarkkaan mietitty, hyvin sanoitettu ajatus mielessä – se liittyi tähän maisemaan. Tiedättehän, kun netissä on niitä ”aforismitauluja”, esim. Pinterestissä niitä on, ja julistekauppoissa etc. – tekstiä juuri tällaisista maisemista, tie, polku tai valo vie kohti rannatonta merta ja taivas purppuroi tai jotenkin muuten vaikuttava maisema ja sitten joku ”lausahdus”, sitaatti tms.. ”Life is a way … ”  Ajatukseni oli oikeasti vähän ’edistyneempi’ , mutta enhän minä tietenkään muista. Enää. Tietenkään.

”Syvämietteinen ajatus” – sellaisiksi niitä teininä kutsuttiin ja niitä kirjoiteltiin omiin ja kavereiden MINI-kirjoihin. Kai muillakin oli sellaisia?

Minullapa on omani vielä tallellakin. Ehkä keskikoulun kolmennelta tai neljänneltä? Sivuja väritettiin Penol 300 -tusseilla, jollaisia oli saatu paketti synttäri- tai joululahjaksi  ja sitten kirjoiteltiin runonpätkiä, laulujen sanoja, aforismeja, ”syvämietteisiä ajatuksia”, joita löytyi nuorten lehdistä tai kavereiden kalentereista tai sanailtiin itse. Kertakaikkisen teiniä. 😀

Minun ”Mini-kalenterini” (vähän tulitikkuaskia isompi) on käynyt irtopainokseksi – luonnollisesti olin päällystänyt ja kontaktoinut Ressu-kuvalla. Olin tuohon aikaan ihan hillitön Ressu-fani, – tässä näytön yläpuolella on parikymmentä Tenavat-kirjaa vielä hyllyssä. Ne eivät ole joutuneet satojen kirjojeni jouduttua kierrätykseen vuosien varrella. Tenavat ovat ja pysyvät.