Vaikken aamusella, liian varhaisesta heräämisestä huolimatta, ehtinytkään pyörälenkille ennen kuin lähdin hakemaan muksuja Haukiputaalta – toista päiväkerhosta ja toista koulusta – näyttää askelmittari toistakymmentätuhatta askelta. Siis ei jämähtämistä, mikä sopi minulle nyt oikein hyvin.
Samaan aikaan kun ekaluokkalainen saatiin kyytiin ja kyselin häneltä, tuliko viikonlopuksi läksyjä ja toivottelin hyvää viikonlopun alkua, alkoi melkein nelivuotias päiväkerhosta tullut sisko laulaa ”On viikonloppu eessä taas…” 😀
Sitten keskusteltiin pitkään, mennäänkö kirjastoon, kasvitieteelliseen, museoon vai jonnekin kaupungin puistoon, ja kun ei millään löytynyt vaihtoehtoa, joka olisi sopinut molemmille, päätettiin äänin 3 – 0 mennä ”mummipapalle”.
Ja iltapäivän muutama yhteinen tunti sujui hopusti. Ehdittiin pelata jalkapalloa, pihatennistä, kerätä omenoita, syödä ulkona lämpimiä leipiä, miettiä huomista menua, lukea, katsella youtubea, juosta ja nauraa.
Väilipalan jälkkäriksi kaneliomppuja.
