Kesä on palannut Lappiin.
Ja juuri tänään ystävät joutuivat lähtemään kohti Oulua. Onneksi sentään aikaa pitkälle aamiaiselle, – sitten oli hyvästeltävä. Ehdittiin vielä höpötellä, halattiin, heipattiin ja sitten jäimme synttärisankarin kanssa kaksin. Oli aika miettiä, mihin lähtisimme liikkumaan, olisi aika taas huiputtaa joku tunturi. Pehtoori halusi Tankavaaraan, joten sinne.
Olemme kavunneet Pikku Tankavaaran huipulle varmasti noin 15 kertaa, mutta tänään jotain uutta! Kiersimme polun vastakkaiseen suuntaan. 🙂 Kerrassaan uudistumiskykyisiä näillä vuosilla…
Lämmin ja todella tuulinen päivä, tuuli onneksi etelästä.
Ja kyllä minä vakavissani (huom. molemmat kamerat mukana) olen tälläkin reissulla koettanut koota kuvia ensi vuoden Saariselkä kuvissa -kalenteria varten.
Lempparisuo ja minä. Tankasuon pitkospuut ovat aika huonokuntoiset, ja polku ohjaa kiertämään koko suon, mutta mehän menimme rohkeasti päin hetteikköjä. Ja kuivin jaloin selvisimme.
Ja kuinka olenkaan – oikeastaan koko illan – koettanut julkaista postausta myös meidän parin päivän Norjan rundilta, mutta onhan taas ollut nettiongelmia, ja muuta sellaista, joka on saanut muutoin aika levollisen olon hieman järkähtämään. Kaikesta sitä tuskastuukin. Mutta siis, joudun vielä siirtämään Ekkerøyn kuvien ja kertomuksen julkaisua.
Tässä odottelen illan hämärtymistä, pimenemistä, mikä ei täällä kovin aikaisin vielä tapahdu, mutta ehkä kannattaa odottaa, sillä ensi yöksi on luvassa revontulikauden aloitus kirkkaalla taivaalla, ja (melkein) täysikuukin vielä…