Tänään yksi iso projekti päätöksessä. Toinen pienempi melkein valmis ja huomiset juhlajärjestelytkin jo aika hyvällä mallilla.
Aamulla lähdettiin Pehtoorin ja Juniorin kanssa tekemään vihoviimeinen äidin kodin tyhjennysoperaatio. Osakkeelle on löytynyt ostaja, joka ei halunnut mitään puolikiinteitäkään kalusteita, ei muotoonommeltuja verhokappoja, ei kiinteää kirjahyllyä, ei kerrassaan mitään, joten ne ja erinäinen määrä muuta silppua vielä roudattava Konttiin, Ukraina Centeriin ja kaatopaikalle. Onneksi Pehtoori & Poika olivat apuna, joten homma hoitui parissa tunnissa. Nyt on helpottunut olo.
Keittiöremonttimme jo sillä mallilla, että ”takaisinmuutto” on ollut käynnissä koko päivän. Vielä olen perannut aika runsasta keittiötarpeistoani, ja iso kassillinen kattiloita joutavat nekin kierrätykseen: uusi induktioliesi ei kelpuuta edes meidän aamukahvipannua. 🙁 Iät ajat pannujauhatuskahvia on keitelty, eikä siitä luovuta vieläkään. Festassa on kaasuliesi, joten siellä huominen(kin) aamukahvin keitto onnistuu, mutta kyllä pian on uusi kahvipannu käytävä hankkimassa: remontin lisäkustannuksia. 🙂 Muutoin kyllä pysyttiin hyvinkin budjetoinnissa. Ja nyt meidän ei enää tämän jälkeen tarvitse keittiöremontteja tehdä.
Päivän kolmas touhu on ollut huomisten kekkereiden valmistelu, mikä on kyllä jäänyt aika vähälle. Sen, että Hallissa kävin, ja myös Alkosta hakemassa tilattuja viinejä ~ Lombardian tuliaisille verrokit. Kukkakaupasta vähän somistetta sisällekin.
(Sivujuonne: kävin postissakin: hakemassa vihdoin Pehtoorille tilaamani synttärilahjan – jonka olisi kyllä pitänyt mahtua kirjepostiinkin. Tein tilauksen reilu kuukausi sitten, sen jälkeen on käyty sähköpostiviesteilyjä, maksettu (ylimääräiset) kuljetuskustannukset ja maksettu tulli! Mitä opin tästä: Briteistä ei kannata tilata mitään – ei edes pientä nahkaista avainkoteloa. Käy aika vaikeaksi, ja avainkotelolle tulee kyllä lisäarvoa aika lailla. Mutta on se hieno, lahja tarpeellinen ja lahjansaaja oli tyytyväinen. 😀 )
Ja kaarnikkakakku (variksenmarjakakku) on kiillettä vaille valmiina. Mökkireissulla poimittiin yhdessä ja erikseen niin paljon kaarnikoita, että tein mehuja ja keittelin hyytelöitä useampaankin kakkuun. Mukana marjankeruussa oli huomisia ystäviäkin, joten siksikin ilo tarjota juuri tätä kaarnikkakakkua jälkkäriksi. Heidän kanssaan käytiin myös Kaunispään Huipulla tätä klassikkoherkkua testaamassa; aikoivat sitten huomisissa kesteissä arvostella, onnistuinko vastaavan kaltaisen tekemään. Saapä nähdä. 🙂 Menussa on muutakin ”arveluttavaa”. Mutta pitkästä aikaa niin mukava saada ruokavieraita, ystäviä saman pöydän ääreen.
