Yrttipenkille loruttelin vettä aamusella oikein kunnolla, kun näytti, että tuulinen päivä vie kosteuden ”viljelyksiltäni”. Ei olisi tarvinnut keinokastella: päivän mittaan ihan luomustikin saatiin vettä maahan asti. Sade alkoi juuri kun olin puolenpäivän aikoihin Haukiputaalla Keltainen kolibri -liikkeen edessä – siis lenkkini ääripäässä. Kotimatkalla rankimpien kuurojen aikana pysähtelin pari kertaa puiden suojaan, enkä ihan litimäräksi kastunut.

Ja putiikkireissu Kolibriin kannatti tehdä: siellä kun on mm. erinomaista balsamicoa (ja risottoa ja purkkitomaatteja ja muita Italian herkkuja). Samaan hintaan ja samaa merkkiä kuin olin aikeissa viime torstaina roudata Parmasta. Mutta edes ajatus balsamicon hajoamisesta matkalaukkuun sai päättämään, että haen sellaisen Haukiputaalta pyörän satulalaukkuun pakattuna. Jo viime kesänä löysin tämän putiikin ja sen italialaisten herkkujen nurkkauksen.

Balsamicoa kuluu varsinkin kesäisin (Insalata Capreseen muiden muassa ja nyt melkein joka päivä, sekä kotona että Lombardiassa olen tehnyt lisukkeeksi – ihan riippumatta siitä mitä muuta on tarjolla, pikkukipollisen marinoituja pikkutomaatteja (ohje täällä). Eilen laitoin eka kertaa raekidesokeria – tuli vielä tavallistakin parempaa.

Tänään meillä oli Nizzan salaattia, – sekin on vakio kesäruoka. Ainakin kerran kesässä. Enpä ennen ole siihen uusia perunoita laittanut, enkä fetaa, mutta tänään laitoin. Harri Syrjäsen Instassa oli ohje, jota vähän sovelsin, ja kirjoitin auki. 🙂

Nizzan salaatti Syrjästä mukaillen

8 pientä varhaisperunaa (Siikli)
1–2 kananmunaa
2 kesäsipulia varsineen
12 miniluumutomaattia
½ Cosmopolitan salaattia
1 prk tonnikalaa (Abba öljyssä)
70 g (Patros-)fetajuustoa

Sitruuna-oliiviöljykastike

1 dl oliiviöljyä
1 tl dijonsinappia
1/2 sitruunan mehu
1 valkosipulinkynsi
mustapippuria myllystä
hyppysellinen Maldon-suolaa

Keitä perunat ja kananmunat kypsiksi (mielellään niin, että keltuainen jää mehukkaaksi).
Leikkaa sipuli renkaiksi, halkaise tomaatit, revi salaatti pienemmäksi, pilko keitetyt perunat puoliksi, kuori munat ja puolita, murra feta paloiksi. Lado kaikki ainekset laakeaan salaattiastiaan.

Sekoita kastikkeen ainekset ja kaada ohuena nauhana salaatin päälle.

Tästä riittää neljälle, jos tarjolla on muutakin, meillä ei ollut, ja melkein koko kulhollinen syötiin kaksistaan. Leipääkään ei kaivannut oheen, sillä perunoiden ja fetan ansiosta salaatti on varsin ruokaisa.

Ostin kaupasta raaka-aineet myös Syrjäsen kesäkurpitsa-pastalle. Nyt kun satokausi alkaa olla aluillaan, kannattaa muistaa se. Myös juuripersiljaa oli kaupassa, pitkästä aikaa. Siispä viikonloppuna meillä tulee ruokapöydässä olemaan manteli-parmesan-kuorrutettuja juuripersiljoita. Sopii sekä kala että liharuoalle tai vaikka pääruoaksi kasvisruokana. (Ohje täällä.) Eli välimerellinen ruokavalio jatkuu kotioloissakin. Voikohan Perämeren lohen ja Paavolan perunat laskea välimerelliseksi? 😀 Italiassa ei tullut juuri lihaa (prosciuttoa lukuunottamatta) syötyä, eikä leipääkään. Enkä happosalpaajia reissussa tarvinnut, enkä kyllä beetasalpaajiakaan. Sydämen rytmi oli rauhaisa Lombardian landella. 🙂

Sateisen päivän iltana telkkarin ääreen, – minäkin. Aloitettiin Kaikki synnit -sarjan toinen tuotantokausi: sitä nyt ei voi väittää kesäiloitteluksi. Sarjassa on paljon paikallista, pohjoispohjalaista elämänmenoa ja uskontohistoriaa: mm. ”Leinosen sisarukset” ja Millenium-missio vrt. heinoslaisuus Oulussa 1960-luvulla. Jopa lapsen maailmaan tuon ”Oulun profetian” -aikana tuli jotain kaikuja, vähän pelottavalta kuulostavia juttuja. Muistan kuinka aikuiset siitä puhuivat, ihmettelivät, kummastelivat.

Jokainen kommentti on ilo!