Tämä päivä on kulunut hyvässä seurassa kaloreita kuluttaessa ja niitä hankkiessa. Tai, toisin sanoen, pienellä patikalla, viipyilevällä aamiaisella, notskilounaalla ja kohtuullisella päivällisellä, jonka jälkeen uusi peli (Bananagrams) muutaman erän koekäyttöön.
Ei paljon tarvita, että on hyvä päivä. Välissä sauna ja tovi huilailua. Paljon puhetta ja naurua, minulla taas roskiakin silmissä. Hyvä päivä tänään.
Ystävät (PP) ovat olleet täällä kanssamme ehkä jo kymmenisen kertaa, useimmiten uutena vuonna, tänä vuonna; nyt. Hyvähän tämä on ollut näin. Oikein hyvä.
Kuusitunturilla tämä vasa esiintyi kuin kutsuttuna. Teekeili ja katseli. Katseli ja osoitti oivaa, kyvyttä liikehdintää. Poron lisäksi tunturissa oli paljon lintuja. Kapustarinta, kuovi, paljon muita tunnistamattomia – ja käki. Käen kukunta pienten vesirippusten tippuessa juuri kun olimme huipulla. Pieni sade ei haitannut.
Tänäänkin tunturimaisema teki hyvää.
Ja illan menu. Grillattu perunasalaatti,
(Oulun Kauppahallista ”pyydettyä”) siikaa savustettuna ja sen ohessa katkarapusoosi tai salsa tai millä nimellä kukin tätä kehitelmääni haluaakaan nimittää…
Ja jälkkäriksi hillamisua. Pitkästä aikaa. Hieman poikkeuksellisella tavalla koottuna (Pikku-Kuukkelista kun ei ihan kaikkea löydy). Onhan se helppo ja hyvä mökkijälkkäri. Ja juhlaruoka ja sopii aina. Tänäänkin.
Tuliaispeli Bananagrams otettiin käyttöön. Mukava peli. Harjoitukset jatkunevat huomenna. 🙂
Nyt sataa vettä, lujasti. Huomenna kaikki on vihreämpää!
Misussa on niin herkulliset värit että tekisi mieli kuvaa nuolaista.
Ihan uteliaisuudesta kysyn, että mitä poikkeuksia tähän kuolanvalutus versioon tuli?
Tulee muistumia ala-asteen ajoilta, kun koulun päättäjäispäivänä saimme lakkajäätelötuutit,
ainakin jonakin vuonna tai muuten juhlistettavassa ajankohdassa.
Tuutti oli kääritty sini-turkoosiin alumiinipaperikääreereen. Poistettuani pahvipyörylän tuutin
päältä vastassa oli jota kuinkin samanlainen väri-iloittelu kuin tässä sinun ” before” – kuvassa ja ymmärrät varmaan mitä tarkoitan, siis veden kielelle kihauttava näkymä.
Pidin kovasti jäätelön mausta. Taitaa vieläkin olla lakkatuutteja kaupan paskastealtaissa
niitä hakeville. Itse taas en raaski ostaa kuin harvakseltaan isokokoisia jäätelötuutteja, mun arvo-asteikolla kun ovat
liian arvokkaita arkiherkutteluun.
Heini-Susanna, tässä versiossa ei ollut lakkakastiketta, jota ei nyt meidän mökin lähikaupassaa ollut myynnissä. Eikä sulatettua suklaata. Korvasin mangosmoothiella ja kinustikastikkeella, joita oli kaapissa. Ja ihan hyvää oli tämäkin.
Minäkin muistan nuo lakkajäätelötuutit ja ne mielessäni ostin juuri viime viikolla yhden uuden version, ja petyin kovasti. Oli kaukana niistä entisistä. Ei lakkahilloydintä, ei pähkinä-suklaakuorrutusta päällä, ja jätskikin jotenkin maitomaista. Ei entisen veroista.