Tänään vegepäivä, mikä ei kyllä tarkoita mitään kevyttä salaatin puputtamista, sillä juusto tekee pastasta niin tuhdin, että mistään kevytkeittiöstä ei nyt ole kyse. Minusta kyllä tuntuu nykyisin yleisemminkin, että mun henk.koht. ruokaympyrässä juustolla on poikkeuksellisen, jopa luvattoman suuri lohko. Ei päivää ilman juustoa, muodossa tai toisessa. Tänään juustona pecorino, joka on lempparijuustoni numero kaksi, ykkönen on Appenzeller.
Klassikkopasta cacio e pepe (juustoa ja pippuria), mustapippuripasta, on hyvä arkiruoka, jota tulee tehtyä tosi harvoin. Tänään kuitenkin, mutta vähän tuunattuna. Paahdetut porkkanat sopivat tähän oikein hyvin – lempeä pasta on tämä. Tein oheen version Caprin salaatista (ja siihenkin juustoa!), mikä olisi Italiassa melkoinen moka. Salaattia ja pastaa samalle lautaselle – proibito!
Cacio e pepe – spaghetti paahdetuilla porkkanoilla
(ohje täältä)
Pasta
350 g spagettia
2 tl mustapippuria myllystä
4 rkl voita
noin 3 dl pastan keitinvettä
250 g pecorinoa tai parmesaania raastettuna
Paahdetut porkkanat
400 g pikkuporkkanoita
2 rkl oliiviöljyä
2 oksaa rosmariinia
½ tl suolaa
½ tl mustapippuria myllystä
Tarjoiluun
pecorinoa tai parmesaania lastuina
– Valmistele ensin porkkanat. Raaputa tai kuori ne puhtaiksi.
– Paista porkkanat pannulla öljyssä rosmariinin kanssa. Mausta suolalla ja pippurilla. Pidä lämpimänä.
– Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan.
– Paahda pippuria kuivalla, kuumalla pannulla noin minuutti. Lisää voi ja anna sen sulaa.
– Valuta pasta. Ota keitinvesi talteen.
– Lisää kauhallinen keitinvettä pastan kanssa pannulle. Lisää juustoraaste muutamassa osassa sekoittaen, kunnes siitä muodostuu kastike. Lisää sen verran vettä, että pasta on kosteaa.
– Nosta pasta lautasille. Viimeistele porkkanoilla, mustapippurilla ja juustoraasteella.
Lounas oli huomattavasti kevyempi: tämän kesän ensimmäinen pyörälenkki Kempeleeseen – vaikka oli (eka kertaa aika lämmin, yli + 10 C) oli ihan tolkuton vastatuuli. 
Ilman sähköavitusta en kyllä olisi sinne asti polkenutkaan, – palatessa sitten tuuli- ja lihasvoimalla helposti. Mutta siis: Zeppelinin Robert´s Coffeessa tuli viime syyskesällä, kahvikiellon aikana, opittua näille jääteelasillisille. Inkivääri-mango-jäätee sitruunaviipaleiden ja mintun kera on hyvää, vielä enemmän pidän hibiscus (kiinanruusu?)verigreippi-jääteestä.
Muutoin päivä kulunutkin kirjoitellen, lueskellen.
Ja katsellen Huvila & Huussia. Olen löytänyt sen (ja Suomen kaunein kesämökki-ohjelman) vasta tänä vuonna, ja olen ihan koukussa. Että on hyväntuulista tekemisen meininkiä.