Yksilön merkitys historiassa? – Sitähän historioitsijat ovat kautta maailman sivu pohtineet. Olenpa minäkin kirjoittanut aiheesta yhden referee-artikkelin ja muistaakseni ainakin kaksi populaarimpaa juttua. Kirjoituttanut opiskelijoilla aihepiiristä esseitä.
Aiheesta on vuosisatojen kuluessa tehty väitöskirjoja, pidetty konferensseja, luennoitu maailman yliopistoissa. Yksi eniten tämän aihepiirin tiimoilta käyty (ei aina niin tiukan tieteellinen) pohdiskelu liittyy siihen, että millainen maailma nyt olisikaan, jos A. Hitlerin nimi olisi aikanaan sittenkin ollut Wienin taideakatemiaan hyväksyttyjen opiskelijoiden luettelossa. Entä jos hän olisi päässyt kouluttautumaan taidemaalariksi tai arkkitehdiksi?
Usein pohditaan myös, toistaako historia itseään? Tuli vaan mieleen, että tänään yhden aikansa suurimman hallitsijan kuolemasta on 2066 vuotta; Caius Julius Caesar murhattiin Pompeiuksen teatterin edustalle; Lago Argentiinan reunalla ovat monet Rooman kävijät käyneet. On kyllä toinenkin teoria/epäily paikasta, jossa Caesar kuoli, ja sen kohdalla on nykyisin ravintola, jossa me kävimme uutena vuonna 2006.
Niin tai näin: maaliskuun iduksena 15.3. Caesar sai surmansa kun Cassiuksen ja Brutuksen johtama salaliitto onnistui tavoitteessaan. Kääntyikö maailmanhistorian suunta tämän yhden miehen kuoltua? Olisiko kukaan muu kuin juuri Caius Julius Caesar voinut luoda sellaista Roomaa kuin hän teki? Entä jos… Jos CJG, AH tai …
Caesarin kaudella otettiin käyttöön juliaaninen kalenteri, joka vaihdettiin gregoriaaniseen uuden ajan alussa, 1500-luvulla, mutta Suomessa vasta 1700-luvun puolivälissä. Suomessa autonomian aikana, Suomen ollessa Venäjän suuriruhtinaskunta, täällä oli eri ajanlasku kuin Venäjällä. Niinpä kaikissa Pietarissa laadituissa Suomea koskevissa asiakirjoissa on kaksoispäiväys, toinen ”uutta” ja toinen ”vanhaa” lukua varten.
Tämä ajanlaskujen ”eriaikaisuus” on syynä siihen, että Venäjän lokakuun vallankumous tapahtui juliaanisen kalenterin mukaan lokakuussa, mutta sen muistoa vietettiin/vietetään? gregoriaanisen kalenterin mukaan marraskuussa. Venäjällä maalis- ja lokakuun vallankumousten otettiin gregoriaaninen kalenteri käyttöön vuoden 1918 alussa. Tammikuun viimeisen päivän jälkeen tuli suoraan 14.2.1918.
Tähän yksi suora lainaus
Trooppiset aurinkokalenterit
Trooppinen aurinkokalenteri on trooppisten vuosien hallitsema kalenteri, ja sen kesto on noin 365 päivää, 5 tuntia, 48 minuuttia ja 45 sekuntia (365,24219 päivää). Trooppinen vuosi voi olla kevät- tai syyspäiväntasauksesta seuraavaan, tai kesä- tai talvipäivänseisauksesta seuraavaan.
Vaikka nykyisessä gregoriaanisessa kalenterissa on 365 päivää normaalissa vuodessa, lisäämme karkauspäivän lähes joka neljäs vuosi pysyäksemme trooppisen vuoden tahdissa. Ilman oikeaa karkausvuosien lukumäärää kalenterimme menee nopeasti epätahtiin. Tämä tapahtuu Juliaanisessa kalenterissa liian monella karkausvuodella. Lopulta se syrjäytti gregoriaanisen kalenterin.
Seuraavat ovat trooppisia aurinkokalentereita:
- gregoriaaninen kalenteri
- Julian kalenteri
- Baha’i kalenteri
- Hindu kalenteri
- Koptilainen kalenteri
- Iranin kalenteri (Jal_li-kalenteri)
- Tamilin kalenteri
- Thaimaalainen aurinkokalenteri
Jokaisessa näistä kalentereista on 365-päiväinen vuosi, ja joskus sitä laajennetaan lisäämällä yksi päivä karkausvuodeksi. Tätä menetelmää kutsutaan ”lajitteluksi”, jossa lisätyt päivämäärät on ”porrastettu”.
Ja tänään kaikista kalentereista, tai ehkä sittenkin niiden vuoksi, olemme saaneet viettää hienon Dionysia-illan. Lääninhallituksen tiloissa, monien ystävien ja uusien tuttavuuksien ympäröimänä, keskustellen vai jopa ihan diskuteeraten, hyvin syöden, vuosituhantinen historia ja hyvin syöminen, levollinen ilta yhdistävät. Kiitollisena siitä. Tämä maaliskuun idus on ollut hyvä.
