Joulukuun 9. päivänä vuonna 1800 Koiviston Koivusaaren Patalan kylässä syntyi Charin Fredrikintytär Kokkala. Hän oli 16-vuotias, kun hänet vihittiin kuusi vuotta vanhemman Matts Johaninpoika Mannosen kanssa. Matti oli kasvattilapsi, joka otti käyttöönsä vaimonsa sukunimen.
Karin ja Matti ehtivät saada kolme poikaa (Alexander 1817–1887, Jakob 1820–1860 ja Fredrik 1823–1898) ennen kuin Karin 24-vuotiaana kuoli keuhkotautiin. Leskeksi 30-vuotiaana jäänyt Matti löysi suruvuoden aikana puolison ja avioitui lokakuussa 1825 Beata Suutarin (1795–1869) kanssa. Ingertilässä syntyneen Beatan ammatiksi kirkonkirjaan on merkitty palvelija. Perheeseen syntyi vielä kaksi poikaa Mikko ja kuopus Johan (1832–1903).
Johan (Jussi) oli 26-vuotias kun hän tammikuussa 1858 avioitui 27-vuotiaana leskeksi jääneen Kristiina Mårtenintyttären (1831–1891) kanssa. Pariskunnan ensimmäinen yhteinen lapsi Judith kuoli täytettyään vuoden. Hänen jälkeensä perheeseen syntyi seuraavan kymmenen vuoden aikana, parin vuoden välein, viisi lasta: Simon, Maria, Judith, Gabriel ja Eeva.
Perheen esikoispoika Koiviston Ingertilän kylässä syntynyt Simon (26.10.1860–3.3.1934) oli jo 32-vuotias kirvesmies, laivanrakentaja kun hän avioitui Virosta tulleen Karhun suvun Maria Benjamintyttären kanssa. Simon ja Maria saivat kahdeksan lasta, joista yksi oli minun Eliisa-mummuni.
Mainio tarina vanhoista ajoista!Meän ajoista tuskin mitään jää kerrottavaksi,kun kaikki on sähköposteissa ja pilvipalveluissa-harmi!
Menneen maailman elämä kiinnostaa, oma sukuhistoriakin. Tässä muutaman sukupolven ”tarinassa” on kyllä oikeastaan tietona vain näiden esivanhempieni ja heidän perheenjäsentensä syntymä- ja kuolinajat – olen vain kirjoittanut auki sen, mitä kirkonkirjoista saa irti.
Eikä menneiden vuosisatojen ”tavallisesta” ihmisestä ole yleensä jäänytkään muita kirjallisia tietoja. Kyllä meistä ja meidän ajasta jää paljon enemmän historian- ja sukututkijoille materiaalia, halusimmepa tai emme.
Minä hiljalleen kirjoittelen äidin ”matkaa” pieneksi kirjaksi. Pitkän ajan jälkeen tämä on taas ollut tekeillä…