2.2.2022
Tänään on kuulemma paljon häitä: monia pareja astuu avioon helmikuisena keskiviikkona? – Kyllä. Syynä siihen on päivämäärä: 2.2.22.
Meillekin päivämäärä on merkityksellinen. Tänään 2.2.2022 klo 12 Tuomiokirkon kelloista kuului suru-uutinen: sanomakellot kertoivat äidin kuolemasta.
Pilvisen aamupäivän jälkeen juuri ennen puolta päivää, ennen surullisen soiton alkua, aurinko tuli näkyviin pilvien takaa ja nousi kirkon katon yläpuolelle. Samaan aikaan kyyneleitä silmät täyteen.
Liki elokuvallinen hetki. Muistan muutakin kuin päivämäärän.
Sanomakellot
Sanomakellot (sielunkellot, kuolinkellot) ovat Suomessa soineet jo keskiajalta lähtien; kirkonkellojen soitto on ollut monin tavoin tärkeä tiedonvälityksen keino ja tapa.
Sanomakelloilla tiedotettiin kuolemasta, ja mm. vainajan iästä. Iso(i)lla kello(i)lla soitettiin ensin kymmenet ja sitten pikku kelloilla yksiköt. Myös sukupuolesta saatiin tieto kelloja tarkkaan kuuntelemalla: miehille soitettiin isolla kelloilla, naisille pikkukelloilla (jos sellaiset seurakunnan kirkossa olivat). Soiton kestolla oli myös merkitystä: se kertoi usein sosio-ekonomisesta asemasta. Kellojen soitto oli ainakin itsenäisyyden alkuun asti maksullista, kirkon kassassa oli erikseen tili multa-, hauta- ja kellonsoittorahoille, joten kuka tahansa ei sanomakelloja (tai saattokelloja) taivasmatkalleen saanut. Kirkollisille ja valtiollisille merkkihenkilöille sanomakellot saattoivat soida monta tiimaa ja useana päivänä.
On seurakuntia ja kappeleita, joissa menneinä vuosisatoina sanomakellojen soitolla tiedotettiin myös se, missä päin kirkolta vainaja oli kotoisin: avattiin kellotapulin luukut vain siihen suuntaan, jossa edesmenneen kotitalo oli.
Monissa seurakunnissa sanomakellot eivät enää ole ollenkaan käytössä, ja enää aniharvassa niitä soitetaan käsin. Oulun Tuomiokirkossa ne soivat omaisten niin toivoessa. Rauhan Tervehdys -lehdessä seurakuntamestari Markku Sirviö kertoo, että tuomiokirkossa soitettavat sanomakellot ovat kaikille samanlaiset: ”Kellojen soitto on täysin automaattista nykyään. Painamme vain nappia ja kellot alkavat soida.”
Sanomakelloilla on (ollut) myös hengellinen tehtävä: soitolla muistutetaan kuulijoita omastakin kuolevaisuudesta, ja kehotetaan aiemmin edesmenneiden läheisten muistamiseen ja rukoukseen.
Saattokellot ja kiitoskellot
Hautaukseen liittyvät myös saattokellot (hautauskellot), jotka soivat kun hautaussaatto aloittaa kulkunsa haudalle. Hautaamisen jälkeisenä sunnuntaina jumalanpalveluksessa luettavien kirkollisten ilmoitusten (kastetut, vihityt, kuolleet) yhteydessä soivat kiitoskellot, joilla seurakunnan edesmenneitä, uusia jäseniä ja vihittyjä muistetaan ja kiitetään sekä rukoillaan heidän puolestaan.
Olen jo tänään kiittänyt. Tänäänkin. Ja itkenyt. Tänäänkin.
Lämmin Osanotto!Se on vaikuttava hetki-ne kellot!
Sielunkellot soivat Sisarelleni kaksi vuotta sitten.Ja ne soitettiin käsin Kittilän Kirkosta.Ei tullut pakkasessa kylmä,vaan kylmät väreet ja ikävä isoina aaltoina..Vaikuttava tervehdys Seurakunnalta ja kunnioitus lähtijälle.
Se iso ja tyhjä paikka jäi meille,jotka kelloja kuuntelimme.
Voimia teille Äidin menetyksen johdosta-eilistä on ihana muistella,mutta se ei palaa.
On se vaikuttava ja liikuttava hetki. Eilen ainakin myös lohduttava hetki.
Kiitos, Kati.
❤️
❤️
Osanottoni.
Kersti Bergrohtia iainaten
Koht silläähä ,se ikä o lopuss a sitt alkaakin se makia ikuisuus.
Lämmin kiitos, Sini.
Mielenkiitoinen tämä kirkonkellojen soiton historiaa käsittelevä kirjoituksesi. Täysin uutta minulle.
Mukava kuulla, että uutta tietoa vanhasta on postauksessani ollut. Menneen maailman uutisten välittäjänä kirkonkelloilla oli tärkeä sijansa.