Hangasojalla pyryttää edelleen. On harmaata, lunta on joka paikassa. Ehkä vähän liikaakin. Mutta ei kylmä, ei sietämätöntä tuiskua.

Pihapiirissä kuuden hengen lumityötalkoot aamulla, ja sitten poroja katsomaan ja ruokkimaan.

Vaikka viime aikoina olen harrastellut Facea ja Instaa aika minimaalisesti, vain satunnaisesti piipahdellut päivityksiä katselemassa, niin eilen oli hyvä ”mätsi”. Saariselkä-ryhmästä löytyi tieto, että Northern Lights VIllagen ”takapihalla” saa käydä poroja tapaamassa. Sinne siis pihahommien jälkeen. Pienethän olisivat voineet olla siellä puolituntista kauemminkin.

Minä (pöhkö) olin kerännyt leivänkannikoita reppuun, mutta eihän niitä poroille, ne mitään lintuja ole! Siellä oli ”talon puolesta” poroille heinää ja napposia, joilla sai poroja ruokkia. Ja pienethän ruokkivat! Ihan täpinöissään olivat molemmat. Apsu kysyi lähtiessä, ”tullaanko huomennakin tänne”.

Seuraavaksi Suomen pisimpään pulkkamäkeen. Vaikka kuinka hieno olikin, niin vähän jäi vaikutelma, että se mökkitien päässä oleva, itse tehty oli sittenkin parempi. 🙂

Sitten ”pakollinen” tai siis peristeinen Kaunispäälle ajelu, Eikä ollut mikään pikku juttu päästä sinne ja sieltä pois: tie tunturin laelle tuiskun jäljiltä aika ummessa, aika vaikeasti hahmotettavissa. Mutta varo- varovasti ettei kaadu kallis lasti… Lounaan nautimme Huippu-kahvila-ravintolassa. Iltapäivällä myrsky vain yltyi… luovuimme Apsun kanssa hiihtoaikeista.

Mökin lämmössä oli mukavaa tekemistä, olemista. Saunottiin, laitettiin ruokaa, ruutuaikaa vietettiin, otettiin valokuvia, lapsilla ja papalla ihan oma show tänäänkin, taputukset olivat Eevikselle tärkeitä. Meidän pikku komedienne! Joka illan tullen herää ja aloittaa oman pulputuksensa. Aihkukin (nalle, minun mörön karkotin) kylvetettiin ja peiteltiin nukkumaan.

Jossain välissä Apsu totesi: ”taidan olla Lappi-hullu”. Se tuntui oikeastaan ihan mahdottoman hyvälle. Annoin itseni ymmärtää, että poika on mökkilelossa viihtynyt.

Päivän menussa tänään tagliatellea ja nuorille uutta ruokaa: Pringles-kana maistui. Jälkkäriksi hilloja ja leipäjuustoa kerman kera uunista. Kukaan ei valittanut.

Pienten kanssa minä vielä pihalle: voiko paremmin aikansa viettää.

Tulevista mökki- ja muista lomista haaveita – haaveita on kuitenkin hyvä olla.

~~~~~~~~~~~~

PS. Tietokoneen näyttöongelma, vika, korjautui, kun tyhjensin kovalevyltä kasapäivän tiedostoja ja kansioita (Light Roomin varmennustallennustiedostoja monen gigan edestä!), jotka rasittivat toimivuutta ja käynnistymisvarmuutta. Kymmenen vuotta vanha läppäri pelittää taas, ainakin hetken, mikä on minun lomanvietossani rentoutta suova juttu.

2 Comments

  1. No pyryä siis sielläkin…Täällä ”lännessä”-vieropalkisilla-pari päivää lunta ylhäältä alas ja ylös ja vaakasuoraan etelästä pohjoiseen…
    Teimme lumitöitä pihassa ”hartiavoimin” ja tunnin päästä harmitti,kun kaikki paikat oli tuiskuttanu täyteen.
    Nyt ,kun rauhoittui,niin sanonpa,että meillä on yli metri satanutta lunta ja lisäksi se,mitä on tuiskunnut ja tuulen mukana tullut.
    Talvi on hienoa!Kolat ja linko ja hartiat saa töitä.
    Mukavaa Lapin lomaa teille!

    1. Lunta riittää, täällä virallinen lumen syvyys 90 cm, mutta kyllä sitä pihalla on paikoin yli metrin. Onhan kaunista ja pehmeää, mutta kyllä se nyt vaikka viikoksi riittäisi lumen tulo, vaikka pientä puuterilunta nytkin tulee….

Jokainen kommentti on ilo!