Se oli vuonna 1972, kait, keskikouluaikana kuitenkin, siis puolivuosisataa sitten, kun parin luokkakaverin kanssa teimme tinasta peace-merkit. Se oli silloin tärkeä juttu, ja meillä monilla, pojilla ja tytöillä oli sellaiset poolokaulusvillapuseroiden päällä. Eihän me enää mihinkään hippisukupolveen kuuluttu, eikä alle rippikouluikäisinä kovinkaan tiedostavia oltu, mutta ei ainakaan meillä kotona nyt ihan riemusta hihkuttu, kun sellaista tinaista rauhanmerkkiä kaulassani kannoin. Silti minulla on se vieläkin tallessa.
Siihen aikaan monet (vanhemmat ihmiset) liittivät peace-merkkiin jotain hippiliikkeeseen, nuorisovallankumoukseen, myös vasemmistolaisuuteen, jonkinlaiseen aatteellisuuteen viittaavaa. Olihan siinä sitäkin: aatteellisuutta, jotain niinkin pahaa kuin rauhanaatetta, toivetta maailmanrauhasta. Sodankokenut edeltävä sukupolvi varmaan katsoi varhaisteinien ja opiskelijoiden peace-merkkien kantamista turhanaikaisena hömpötyksenä, mistään mitään tietämättömien ”nykynuorten” villityksenä.
Mutta eihän se niin ollut. Kyllä maailmanrauhaa silloin haluttiin, suurella tunteella. Idealisteja oltiin. Niitä tarvittaisiin nytkin. Enemmän idealisteja, enemmän maailmanrauhan, ei maailmanvallan havittelijoita. Autttaisiko se nytkään? – Niin surullista, pelottavaakin on tämä.
Metsään oli hyvä paeta. Tarpoa hangessa, kulkea tietämättä, missä olen. Olla rauhassa. Kiitollinen siitä. Siitäkin.
Hei Reija!
Minä palasin eilen lapsuuden ajan musamuistoon. Jarkko Laineen sanoittamaan ja Rauli ”Badding” Somerjoen
levyttämään ” Apina ja Gorilla ” – sävelteokseen. Niin sanottua lastenmusiikkia, mutta kyllä nyt jo yli 50-kymppiseen lapseen
tehoaa yhä tänä päivänäkin. Rauhanaatetta hirtehishuumoristin näkövinkkelistä:
” Apina kanssa norsun teki metsään korsun. Kyselivät soltuilta: ”Vieläks tehdään ruumiita ?” Soltut huusi kenraalia auttamaan ja
kenraali hakkas kiväärillä norsun sairaalaan.
Apina ja kirahvi kiersi maailman ympäri. Kyselivät toisiltaan ” Menäänks pois kokonaan?” Sitten ne nousi avaruuteen ja maapallon
jätti tappeleen. ( ja maapallon jätti tappeleen, ja maapallon jätti tappeleen, jamaapallon jätti tappeleen ) ”
Eka säkeistön jätin kopioimatta, vaikka sisältö yhtä tärkeä Sanat kirjoitettu omasta muistista joten virheitä voi olla, pahoittelen.
Kappale on levyltä ” Iso mies ja Keijukainen” Sisältö paloi kiinni kovalevyyn ja mikä ettei, mielelläni viihdytän itseni muistelemalla
laulujen sanoja. Monipuolinen lastenlevy. Eikä myöskään mitenkään ajankohdalle ominaisesti sisällä mitään ohjelmajulistusta.
Ehkä nähty enemmän vaivaa laulujen sanoitusten kanssa. Ja mikä tärkeintä lapsia ei kuulijakuntana aliarvioitu.
Lämmin ajatus myös edesmenneelle turkulaiselle.
Iso mies ja Keijukainen! Se on hieno levy! Meillä sitä kuunneltiin myös, mukamas vain pikkusiskoni sitä, mutta kyllä sitä me muutkin sitä levylautaselle laitoimme. Voi kunpa yksi pikku ukko naapurissa nousisi avaruuteen ja jättäisi maapallon rauhaan. Voi kunpa!
Kiitos tästä levymuistosta!