Tammikuun valo on kylmä, se tulee matalalta, on alakuloinen.
Kävelin kaupunkiin aamupäivällä. Myötätuulessa sain tepastella, ja sitten tilasin sopivasti Jäälistä palaavalta Pehtoorilta kyydin kotiin päin, joten ei tarvinut jäätyä pohjoisen tuulessa.
Viimeisen puolentoista vuoden aikana, kun autoni on ollut puolenkymmentä kertaa tyttärellä lainassa, ”pienen Beetlen matkat kauas tuntureille”, olemme hoksanneet, että on oikeastaan sittenkin ihan hyvä, että meillä on kaksi autoa. Kesäaikana (= pyöräilykeleillä) en autoa juuri tarvi, mutta talvella kummasti meillä on muka yhtäaikaa menoja. Vaikka onpa nuo saatu soviteltua.
Ja eipä minulla todellakaan tule kilometrejä autoon; viime vuosina enemmän pyörään kuin autoon. Kesällä 10-vuotissynttäreitä viettävän Beetleni mittarissa on häthätää 50 000 km. Tornion opiskeluvuodet ja tyttären muutamat mökkireissut ovat kerryttäneet isompia lukuja. Muutoin matkoja periaatteessa vain kotoa kaupungille tai lähimarkettiin, aiemmin myös Caritakseen, töihin ja salille, nykyisin satunnaisesti Haukiputaalle (pienten toinen koti kun on siellä). Enpä juuri pendelöi.
Voi ei-minusta Tammikuun valo ei ole kylmä-on kirkasta,ihanaa ja ”polttaa silmiä”.On niin upeaa kävellä muutama kilometri tunturien toiselle puolen ja nähdä ihana aurinko,jonka näki viimeksi marraskuussa.
Se kirkkaus,valo,loiste häikäisee,mutta kuinka siitä voikaan nauttia!Päivä ei ole pitkä vieläkään,mutta aurinko on ihana sen hetken,kun näkyy.
Tervetuloa kevät!
Totta, uuden kevään tuloahan se kyllä lupaa …