Jos metsään haluat mennä nyt… Kyllä, kyllä halusin. Pakkasta ei enää kuin kymmenkunta astetta, toki tuulta, mutta ei se metsässä tunnu. Olin lähdössä aamuladulle, siis valaistun ladun aikaan, olin lähdössä sinisen hetken aikaan, sain lähdetyksi vasta puolenpäivän tietämillä. Arki käynnistyi hitaasti: pankki- ja paperiasioita, päivityksiä, kirjeitä, taulukon tekoa (kirjahaastetta varten), varauksia, nettiostoksiakin, ja lehtien lukua.
Mutta sitten. Oli hiljaista, kaunista, lempeää, rauhallista. Latu ei priimakunnossa, mutta enhän minäkään. Ei kiirettä, kylläpä taas kerran metsä teki hyvää.
Iltapäivällä Juniorin jelppaamista tekstin teon kanssa ja kotitöitä, kutomista ja vaatehuoltoa. Taas tällaista pienessä kuplassa elelyä.