Pari päivää ennen vuoden vaihtumista, juuri tänään on tapahtunut asioita, jotka saattavat isostikin vaikuttaa ensi vuoden elämänmenooni, arjen iloihin ja suruihin, mahdollisuuksiin harrastaa, olla ja elellä. Juuri nyt näyttää siltä, että kolme asiaa antavat lupauksia hyviin kokemuksiin.
Varoitus: nyt tulee taas sairauskertomusta – koko syksyn edestä. Voit skipata. Ja lupaan, ettei taas ihan heti tämän jälkeen….
Tähän mennessä tapahtunutta:
Olen vapun jälkeen käynyt 21 kertaa lääkärissä ja erilaisissa tutkimuksissa/kokeissa, lisäksi muutamat hammaslääkärireissut. Siis yhteensä 25 kertaa!
Monta diagnoosia on tehty, hoitoja ja lääkkeitä on määrätty, ja moni kipu ja oire on saatu taltutettua tai poistettua. Moni, muttei kaikkia. Pahimmat pelot ovat – toivottavasti – ohi.
Sisätautilääkärin, nenä-, kurkku- ja korvalääkärin, hammaslääkärin, kahden kardiologin, radiologin, gynekologin, gastroenterologian erikoislääkärin luona on tullut käydyksi, useimpien luona useastikin.
Tutkimuksia on tehty: sinuksen kartiokeilakuvaus, hampaiston röntgenit, 2 x EKG, rasitus-EKG, Holter (EKG), kuusi eri ultraäänitutkimusta (sylkirauhaset, kilpirauhaset, sisäelimet, sydän, kohtu/munasarjat ja rinnat), gastroskopia (vatsalaukun tähystys), Thorax-natiivikuvaus (keuhkot), mammografia, kymmeniä verikokeita, lisäksi viikkoja kestänyt verenpaineen, sykkeen ja painon seuranta.
Ja mitä on löytynyt (mm:):
G50.1:: Epätyypillinen kasvokipu. Maligneja soluja ei nähdä. Sylkirauhaskiviä. Struuma.
K08.1: Onnettomuuden, hampaiden poiston tai hampaan kiinnityskudoksen paikallisen sairauden aiheuttama hampaiden menetys (kahden vanhan kruunun purku ja uusien teko).
IBS (= ärtyvän suolen oireyhtymä), dyspepsia, vatsakalvon tulehdus ja ”jonkin verran sappirefluksia”,
”Potilaan tavallisesta (110/60) kohonnut verenpaine (140/75) Kiputila taustalla?”. (Ja väittäisin että myös pelko syynä: määräykset mammografiaan, ultraäänitutkimuksiin, koepalat ja ohutneulanäytteet saavat pelkäämään!).
”Tuumorimuutoksia ei tule esille.” ”Huimausta äkillisesti ylösnoustessa, ei kollapsia, ei dyspneaa”
”Kalium-arvo viitearvojen alareunassa, samoin ferritiini.”
”Pientä aortan kalkkeutumista, yksi LBBB tyyppinen lisälyönti, esiintyy runsaasti kammiolisälyöntejä (7830 kpl/vuorokaudessa!!). Diagnoosi: Ennenaikainen kammiodepolarisaatio (I49.3) (= rytmihäiriö) ja Määrittämätön rintakipu (R07.4)”
Todettu, että monille taudeille altistavia tekijöitä (diabetes, tupakointi, ylipaino, perimä, liikkumattomuus) ei ole, minkä jälkeen epigriiseissä toistuvasti lukee ”kivun syy epäselvä.”
Lääkkeitä on määrätty aika vähän: happosalpaajia, beetasalpaaja, kalium, hampaistoon särkylääkkeitä ja ohjeistettu kokeilemaan FODMAP-ruokavaliota, hierojaa ja liikkumista mahdollisuuksien mukaan sekä kehotettu välttämään stressiä ja huolia. Ja ennen kaikkea luottamaan, että syy(t) kipuihin ja huonoon oloon vielä löytyvät ja sitä kautta hoito ja terveempi olo.
Hoito- ja tutkimuslinjaa vaihdeltu: kahdenviikon ”horkkatauti” pahoinvointeineen vei koronatesteihinkin (negat.), gastriitti alkaa olla voitettu (mm. FODMAP), rytmihäiriöön lääke määrätty ja tarkkailuaikataulu laadittu, mutta ”määrittämätön rintakipu”, joka ”liikkuu”, on eriasteista, puristavaa, painavaa, särkevää, myös selkäpuolella, on osa lähes jokaista päivääni, öitäkin joskus.
Tähän mennessä on mennyt jo monta tonnia rahaa, mutta onneksi vakuutus sentään korvaa ison osan. Ja onneksi Suomessa on hyvä sairaanhoito, onneksi olen päässyt lääkäreihin, ja apuja jo saanutkin. Onneksi ei ole löytynyt syöpää eikä ”isompaa” sydänvikaa. Onneksi vielä voidaan etsiä ratkaisuja elämänlaadun parantamiseksi.
Seuraavaksi on vuorossa fysiatrian ja reumatologian erikoislääkärit ja ehkä magneettikuvaus. Kuulemma kartoiteaan, olisiko kyse (vain) TULES-oireista (ja niitähän minun romahtanut, ahdas, jäätynyt, räjähtänyt olkapääni on osoittanut jo vuosia) ja/tai fibromyalgiasta tai … En enää tiedä. Epätietoisuus ei ole hyväksi.
Ja mitä hyvää tänään on tapahtunut? Saimme kolmannen rokotteen, tänään julkaistiin uusi Helmet-lukuhaaste ja kävin osteopaatilla. Kaikki nuo ovat hyviä asioita. Vaikuttavat pitkälle ensi vuoteenkin.
Ikinä ennen en ole käynyt osteopaatilla; tänään kävin. Ja nyt, juuri nyt minua ei särje mistään. Se lupaa hyvää. Valoa näkyvissä.
”Viel´uusi päivä kaiken muuttaa voi…”-Tulevana vuonna asiat järjestyy…Usko on luja!
Positiivinen asenne ja raikas luonto tekee ihmeitä!Isoa Peukkua!!
Parempaa Uutta Vuotta 2022!
Kiitos, Kati! Kyllä minäkin uskon että ensi vuosi on terveydenkin kannalta parempi kuin tämä hiipumassa oleva, joka tosin sekään ei ole ollut mahdottoman huono. Monin tavoin huolestuttava ja kipeä kylläkin.
Asenne, luonto, hoidot ja lääkkeet auttavat kivun hallinnassa, mutta kaipaan kovasti myös tietoa.
Kaikkea hyvää ja terveyttä Sinulle ensi vuoteen!
No huh!
Paljon on suljettu pois, joka on hyvä asia. Epätietoisuus on kyllä yksi pahimpia asioita, etenkin kun asioita tietysti miettii koko ajan.
Uteliaisuuttani kyselen, onko D-vitamiinipitoisuus mitattu? En tarkoita, että syy johonkin löytyisi vain siitä, mutta itselläni on kahteen kertaan todettu huomattavan matala arvo ja tuolloin jalat kipuilleet. Vitamiinilisän avulla osa kivuista on helpottanut.
Toivotan Sinulle helpompaa vuonna 2022! Nautitaan isoäitiydestä ja elämän näköaloista!
Juuri tuo epätietoisuus on raastavaa, mietityttää ja varmaan osaltaan lisää kiputuntemuksia.
On D-vitamiinipitoisuus mitattu: se kuten melkein kaikki muutkin veriarvot ovat kunnossa, lähes tarkalleen viitearvojen keskellä. Mutta kyllä joku lääkäri erikseen mainitsikin siitä, ja kehotti jatkamaan vitamiinilisän käyttöä. Eikös juuri D-vitamiini mainita tarpeellisena myös koronan aikana.
Terveyttä ja kaikkea hyvää sinullekin. Meillä mummeillahan on hyvä ”vitamiinilisä” kun saadaan olla tekemisessä pienten kanssa. Niinä päivinä särkyjä ei juuri muistakaan. 🙂
No johan on vastusta riittänyt yhdelle vuodelle…tosi kurjaa. Osteopaattia on moni kehunut. Terveempää uutta vuotta!
Kiitos, Katri. Terveyttä ja kaikkea hyvää teidänkin poppoolle tulevaan vuoteen.
Onhan tässä ollut tälle(kin) vuodelle kaikenmoista ei-niin-riemullista, mutta sellaistahan se elämä on – välillä upottaa, huolettaa, pelottaa, mutta ei kuitenkaan ole ollut mitään kauhean dramaattista; kipuilua ja huonovointisuutta vain. Ja eiköhän tässä kohti parempia aikoja mennä.
Parempaa uutta vuotta! Minullakin on ollut ongelmia kaliumin ja ferrittinin kanssa useamminkin. Molempien vähyys/arvojen mataluus aiheuttaa ainakin minulla ongelmia sydämen kanssa. Mutta nykyisin on hyviä lääkkeitä esim. Sideral raudanvarastointiin, ei vatsavaivoja. Fysioterapeutin antama akupunktio on auttanut minua. Mutta vanhemmiten tarvitsee enemmän myös lepoa ja rauhaa!
Tämmöistähän tämä vanheneminen on: ei ole ikä pelkkä numero. Vaikka peruskuntoni on pari viime vuotta ollut parempi kuin edeltävinä 10 vuotena niin silti tämmöisia kremppoja nyt menossa. Minä en ollut ennen tätä syksyä suunnilleen kuullutkaan kaliumista, saatikka sen yhteydestä sydämen terveyteen, mutta kyllä näyttävät liittyvän toisiinsa.
Akupunktion apuun kyllä uskon: vuosikymmeniä sitten allergiaoireeni saatiin sillä kuriin.
Ja lepoa! Sitä kyllä tarvitaan. Olen jo oppinut – vähän – sitäkin harrastamaan. 🙂
Kaikkea hyvää ja paljon terveyttä Sinulle!