Aamulla hyvästelimme Hangasojan. Vaikka oli sumuinen aamu (kuva on sunnuntai-illalta), ja vaikka oli jo kahdeksan päivää saatu mökkikuplassa elellä, tuntui taas kerran pahalta lähteä pois. Tosi pahalta. Tiedä häntä, milloin seuraavan kerran pääsemme.
Keli oli aika karsea, paljon poroja teiden varsilla, märkinä, hämärässä niitä vaikea nähdä. Onneksi Pehtoori ajoi Tervolaan asti, joten mie sain lueskella.
Kotiin sopeutumista on helpottanut, että täällä on ollut kalenteritilauksia pakattavana ja on siis tekemistä. Ja että on puhdas koti. Meidän S. oli käynyt luutuamassa ja kaikin puolin putsaamssa huushollin. Kyllä tämä taas tästä.