On tätä odotettu, yritetty, etsitty yhteistä päivää, suosiollista säätä, rokotteita, sopivaa välämää monen vakavan asian välissä, … Tänään, ihan täydellisessä säässä, saimme ystävät iltapäivällä piazzallemme.
Olin luvannut ”kevyen lounaan”. Ei ehkä sittenkään lounas, eikä lopultakaan niin kevyt, mutta ihan sama! Oli niin hyvä päivittää – läsnä ollen – omat, lasten ja vanhempien terveystiedot, muutkin kuulumiset ja tulevat toiveet.
VMP tai PP tai siis juuri ne ystävät, joiden kanssa on Hangasojalla useat viime uuden vuoden vaihteet vietetty ja jotka ovat täällä blogissakin olleet monella matkalla, olivat pitkästä aikaa, vihdoin meillä. Siinä kaikkea muistellessa ja kerratessa mm. laskimme, että yhteisiä (neljästään tai ryhmässä) ulkomaan matkoja on ollut seitsemän (1982 Kreikka (K:lle ja minulle ”työmatka”), Toscana 2007, Roses, Espanja 2009, Rooma 2010, Kitzbühel 2011, Pykeija, Norja 2011, Umbria 2012), mökkireissuja on ainakin tuplasti tuo.
Onhan se juhla nähdä ja rupatella, olla ja elää enemmän kuin viesteissä tai satunnaisissa puheluissa.
Kalaruokaa, salaatteja ja oikeinkin hyvää savukalatahnaa ja aika hyvää katkarapumoussea tarjoilin. Jälkkäriksi ei ollutkaan kahvia ja pullaa, vaan sangriaa, pastel de nata, croissanteja ja samppanjamansikkahilloa sekä tsädää (rumpujen pärinää!!) myötätuulihattuja! Ei huono!
