Ai, että! Palasimme juuri! Olemme olleet kylässä. Olemme olleet ystävien luona syömässä, nauttimassa viiniä ja ennen kaikkea olemme – olleet. Istuneet iltaa ystävien kotona. Nähneet, jutelleet, – ei, emme halailleet, emme ihan kosketusetäisyydellä, mutta olimme läsnä, lähellä, liki. Meitä varten oli katettu ruokapöytä, pitkään suunniteltu ja valmisteltu menu. Ja kaikki oli hyvää! Niin hyvää. Ihan erilaista mitä minä ikinä teen, mutta ehkä juuri siksikin niin hyvää. Tänä vuonna on aika harvoin tullut syötyä muiden tekemää ruokaa – siksikinkö maistui niin hyvälle? Ehkä siksi, mutta oikeasti kaikki maistui. Ja parasta että nähtiin.
Palaan vielä herkkuihin…
Jo aamupäivällä minulla harvinainen tapaaminen, kerran vuodessa, kalenterin toimitus. Olimme Robert´s Coffeessa kymmeneltä. EI ollut ruuhkaa, ei tungosta. Puolitoista tuntia ehdimme päivitellä kuulumisia, iloja ja murheita vuoden varrelta, eikä isossa kahvilassa meidän lisäksemme ollut kuin pari pariskuntaa… Tärkeää ja mieluista oli tavata. yhteistä ystävyyttä yli 40 vuotta. … keskikoulun tupakkapaikalta asti.
Iltapäivän käytin kuvaushommissa. Huomenna on aikeena julkaista viinisuositukset: tänään kuvat sitä varten.