Marraskuinen lauantaiaamu ja me nukuimme pitempään kuin ikinä!! Oikeasti oli vähän valoa kun nousimme yhdeksän jälkeen!! Milloin olen näin nukkunut! Ja kuinka se tuntuukaan hyvälle. Eikä tällainen hulvaton nukkuminen taida onnistua kuin mökillä.
Aamupäivällä vierähti pitkä tovi, kun tein arvonta-kuulutusta Facebookiin, Instaan ja tänne blogiin. Kalenteri-arvonta jatkuu viikon. Osallistuhan sinäkin. Ja/tilaa kortteja tai kalentereita (molempia on enää hyvin rajallisesti, joten älä turhaan mieti). Sellainenkin mahdollisuus on, että tilaat kalenterin suoraan jollekin sukulaiselle tai ystävälle, minä laitan joulupakettiin, liitän mukaan joulukortin ja siihen haluamasi tekstin ja toimitan sopivasti jouluksi perille (ja laskun ihan tavallisilla postitus- ja toimituskuluilla (Oulun alueella kuluitta) lähetän sitten sinulle… 😉 ). Kaksi tällaista on jo sovittukin.
Puolelta päivin lähdimme ulkoilemaan. Tarkoitukseni oli kyllä seurata yhtä väitöstätilaisuutta netistä, mutta se unohtui. Pikkupakkanen, kova etelätuuli, mutta ei sitä auringonpaistetta, ei edes pilkahdusta, joka luvattu oli. Hyvä oli kuitenkin kulkea, tuntureita kuvailla.
Pilvet tekivät yhden hämäävän ”tunturijonon”; Saariselän Fuji on tänään nähty.
Päivän menossa lohta kahdella tavalla, ginigraavattuna ja pastakastikkeessa. Ja niiden kanssa testattiin yksi mahdollinen jouluviinisuositus. Ja sellaiseksi se päätyi.
Rantasauna, Netflix, kudin, some, pakastimen sulatus, joululahjakuvakirjan teko.. niistä on mökkilauantai-illansuu tehty. Onneksi huomenna ei tarvitse vielä palautua etelään. Onneksi ei.
Hieno tuo ”vuorijono” tuolla tunturien yläpuolella, jota tumma siniharmaa taivas vielä korostaa.
Eikös vain olekin? Vähän kuin olisi Alpit tuntureiden takana. Aika pimeä kuva kyllä on, mutta ei täällä valoa kovin paljon olekaan.