Kyllä olen ollut kätevä emäntä tänään. Aivan sellainen koti-ihme ja -niin kätevä! 😀
Normaalit maanantaihuushollaukset tietysti, mutta sitten jotain ihan uutta: ompelin koneella. Eikä vain jotain pöytäliinan reunaa tai lahkeiden lyhennystä, vaan minä ”modistin” keväällä 2015 Saariselän Design Centeristä ostamani tunikan. Se on ollut mökillä käytössä – hyvin harvoin tosin – ja nyt toin sen tänne kotiin ja todellakin modistin. Minun ompelutaidoillani ei kovin kummoisia tehdä: siis kavensin sen mukavaksi. Ja myös yhdet villahuopahousut joutuivat käsittelyyni. Molemmista tuli ihan kelvollisen kotikäyttöön; saumoja ei tarvitse kovin tarkkaan katsella. 😀 En siis turmellut mitään! Kätevä!
Toinen uusi juttu oli, kun päätin leipasta vähän saaristolaisleipiä. Pehtoori haki jo eilen piimät, hiivat, maltaat etc. ja minä nostin ne tänään hyvissä ajoin huoneen lämpöön ja sitten eiku touhukkaana toimeen: ja hupsis! Hoksasinpas siinä sekoitellessa, että piimän sijaan käytinkin tölkillisen kreikkalaista jukurttia. Joten nyt minun leipärepertuaarissani on kreikkalaisen saariston leipä! Eikä se ole ollenkaan huonoa. Vähän erilaista, mutta pehmeämpää, kosteampaa kuin minun tavallisesti leipomani.
Muutin perusreseptiä (se on täällä) siinä jukurttituoksinassa. Tässä on uusi versio. Olkoon se sitten
Saaristoleipä kreikkalaisittain 🙂
1 l kreikkalaista luonnonjukurttia (Valio)
1½ pkt hiivaa
3 dl kaljamaltaita
1 rkl suolaa
1½ dl leipäsiirappia
3 dl karkeita ruisjauhoja
3 dl vehnäleseitä
6 – 7 dl vehnäjauhoja
Lämmitä siirappi, ja lisää se jukurtin joukkoon. Murenna hiiva haaleaan seokseen. Lisää maltaat ja anna turvota puolisen tuntia.
Lämmitä uuni 180 asteeseen. Lisää kaikki loput aineet sekoittaen kauhalla tasaiseksi taikinaksi.
Kaada taikina kahteen tai kolmeen pitkulaiseen kertakäyttöalumiinivuokaan (leivinpaperilla vuoraaminen helpottaa irrottamista).
Paista ensin tunti, ja laske sitten uunin lämpö sataan asteeseen, peitä vuoat foliolla ja anna olla uunissa vielä 45 – 60 minuuttia.
Tämä on nyt toinen leipäohje, jonka olen vahingossa muuttanut ”kreikkalaiseksi”. Meillä kun on joululimput vuosikymmeniä maustettu aniksella, eikä kuminalla, kuten kai yleensä on tapana. Kun tämän töpeksinnän ensimmäisen kerran tein, moni totesi, että tässä joululimpussa on joku raikas, hyvä, erilainen maku. Mies tunnisti leivästä aniksen (ouzo!) ja sen jälkeen meillä on tehty ja lahjoiksi annettu aina ”kreikkalaisia joululimppuja”. Senkin ohjeen olen julkaissut, sekä vanhoilla joulusivuillani, keittokirjoissa ja täällä blogissa (KLIKS) Suosittelen. 😉
Nollakelissä, tosin tuulisessa, lenkillä, taas ”joulutaloja” kuvailin. Jospa vasta huomenissa lopetan eilen asettamani arvauskisan ja paljastan, mikä talo kuvassa on. Ja huomenna blogipostaus alkaa kuvalla: joulukalenterin eka kuva.
Ei ole muuta vaihtoehtoa kuin kokeilla tätä kreikkalaisversiota, mahtavaa!
Kaipa tätä ” kreikkalaista” täytyy kokeilla. Perinteinen saaristolainen ainakin on tosi hyvää.,maistuu muulloinkin,eikä vain jouluna.
Aiemmassa, monesti hyväksi havaitussa saaristoleipä ohjeessasi vehnäjauho oli karkeaa, oliko tässäkin ”kreikkalaisversiossa ” ?
Katri, MS, Toini – saaristolaisleivän ystävät! Uusi on vähän erilainen, mutta kannattaa kokeilla. Se ei ole niin makeaakaan kuin edellinen versio, toki jokainen voi säädellä siirapin määrää… Ja vanhassa ohjeessa lukee ”karkea vehnäjauho” – olen käyttänyt karkeita, luomujauhoja, eilisessä taisi olla Sunnuntain erikoisvehnäjauhoa (eli se ihan tavallinen keltainen pussi). Ja toki tämä sopii muutenkin kuin jouluun. Juhannukseen vähintään yhtä hyvin ja monta kertaa vuodessa kyllä leivon.
Tuosta paistoajasta vielä kysyisin. Perus-saaristolaisleipäsi ohjeen paistoajassa on vähän variaatioita, painetussa Vuorotellen -kirjassa muistaakseni eri kuin nettiresepteissä. Olen pitänyt ensin tunnin korkeammassa lämmössä ja jopa pari tuntia matalammassa. Menikö oikein?
Luulen, että se ”jopa pari tuntia matalammassa” tuo leipään enemmän makeutta. Olen tehnyt 1 + 1 tuntia ja tänään kun tein toisen satsin (se piimä joka oli jemmassa piti käyttää 🙂 ) tein 1 + 2. Eilinen kreikkalaisversio kypsyi nopeammin: ehkä siksi että se ei ole niin tiivistä kuin perinteinen. Tällainen poliitikon vastaus: molempi parempi.