Korona muuttaa maailmaa, ja myös ajankäyttöä ja ainakin minulla myös surffailukohteet ovat muuttuneet. Valokuvaajien monet yhteisöt ovat jääneet taka-alalle, vain yksi pysyy päivittäisellä listallani. Tänään ei katseltu Pietarinkirkon Urbi et Orbi-pääsiäisjuhlallisuuksia, mutta pian (klo 20) alkaa Andrea Bocellin livekonsertti Milanon Duomon aukiolta! Klikkaahan, lähde sinäkin konserttiin!
Vielä mainostan View from my window -kuvavirtaa… Tiina oli jo reilu viikko sitten laittanut kommentin, jonka löysin suodattimen takaa: ”Kiitos Reija ’Näkymä ikkunasta’ vinkistä! Ihana selata kuvia ja vie ajatukset pois tästä eriskummallisesta ajasta. Lähes kuin olisi matkoilla ja katselisi maisemia majapaikkojen ikkunoista 🙂” Kiitos kommentista, ja juuri noin minäkin tuon kuvavirran ääressä koen. Mielikuvitus lähtee liikkeelle, usein ajattelen, millainenhan ihminen on kuvan lähettänyt. Joka päivä tovin noita kuvia katselen ja mietin.
Toinen kuvavirta, joka tekee hyvän mielen, on Museokortti-kirjeiden myötä levinnyt ”karanteenitaidetta”-haaste. Se on sekä Facessa että Instassa Selaimella voi seurata vaikka omaa Instagram-tiliä ei olisikaan. Muutamia todella upeita toteutuksia!
Suomalaisten artistien, Toivon kärki-porukan videon Uuden edessä olen eilisen aamun jälkeen kuunnellut ja katsellut ainakin kymmenen kertaa. Se pitää oikeasti myös katsoa. Voisinpa käyttää sellaista muotisanaa kuin voimaannuttaa tämän äärellä. Ainakin siitä tulee sellainen olo, että kyllä me tästä selvitään, kyllä tämä tästä, yhdessä.
Tänään myös tähän asti paras internetin mahdollistama juttu oli perhepäivällinen. Pikkuperhe tuli meille ja tytär Vetehisen kujalla: Skypellä yhteys ja meillä oli yhteinen pääsiäispäivällinen!
Apsu, jolla on ollut oikeasti ikävä kummitätiään, ei oikein tiennyt, miten päin olisi ollut. Enimmäkseen kieltäytyi katselemasta läppäriltä kuvaa ja juttelemasta. Kun yhteys sitten puolentoista tunnin jälkeen katkesi, eikä saatu kytketyksi uudelleen ja päätimme luopua, oli poika selkeästi pahoillaan… Eevikselle juttu oli ihan käsittämätön.
Me maistelimme myös viinit. Tyttärelle kustansin maisteltavat viinit ja pääsiäisen ruokatarpeet, joten myös hän osallistui taistingiin. Täällä meidän päässä onnistuimme järjestämään maistelun ”sokkona”. Miniä ei punaviiniä juo, mutta tuoksutti ja tunnisti viinit jo tuoksun perusteella. Autolla ollut Juniori maisteli tilkkaset. Me Pehtoorin kanssa sitten vähän enemmänkin kuin maistelut. Ja toki tunnistimme, ja pidimme. Varsinkin toisesta. 😉
Viinikerhon kanssa siirsimme virtuaalimaistelun huomiselle, sillä muillakin se oli parempi päivä. Meillä on siis Pehtoorin kanssa puolikkaat huomisellekin, joten kirjailen huomiseen postaukseen sekä perheen testauksen tuloksen että viinikerhon kommentit.
Huomiseen, hyvät virtuaaliystävät!
Minäpä nyt kuitenkin osallistun tuohon maisteluun, vaikkakin häikäilemättömästi täysin sääntöjä rikkoen. Eipä ensinnäkään ollut rypäleenä Shiraz vaan Merlot, ja viinejä oli vain yksi. Hyväksyn siis, että suoritukseni on ”hylätty” arvontaa ajatellen. 🙂
Joskus alkuvuodesta Jouko Mykkänen kehui HS:n ruokatorstaissa viiniä, joka hänen mielestään sopii erityisen hyvin pääsiäislampaalle. Kävin silloin heti hakemassa pullon, ja tänään se oli nyhtölampaan kyytipoikana. Tuoksusta sanoisin, että ensin ei meinannut irrota oikein mitään, mutta kun vähän aikaa pyörittelin, niin ehkäpä jotain marjaa ja vähän mausteisuutta sieltä tuli nenään. Minulla meinaavat tulppaanit vähän tukkia nenää, joten sekin ehkä vaikutti. (Pakko niitä tulppaaneja on kuitenkin olla.) Maku oli kuitenkin erittäin hyvä ja pitkäkin, ja jatkoon menee tämä viini, joskin sitä on tällä hetkellä vain muutamassa Alkossa eikä verkkokaupassa toistaiseksi ollenkaan.
Niin, ja viini on siis tämä: https://www.alko.fi/tuotteet/436367/Ch-teau-Malvat-2015/
Mainota, Satu! Tässä tapauksessa ”sääntöjen ja suositusten” rikkominen on täysin sallittua, varsinkin kun maistelu kerran näyttää sujuneen varsin vastuullisesti. 😉 Katsotaan nyt tuleeko mitään arvontaa muutenkaan, … ”julkiosallistujia” taitaa olla aika vähän. Noh, tämä ilta ratkaisee sen.
Malvat on meilläkin tuttu. Juniori sen ostatti juuri tuon po. Mykkäsen artikkelin julkaisun jälkeen. Testasimme sen, ja aika samanlaiset aistimukset meilläkin. Tuoksu hyvinkin heikko (eikä ollut vielä tulppaanien eikä lepän kukinnan aikan kuten nyt), eikä merlot-rypäleelle tyypillistä ”yltiömarjaisuutta” havaittu. En tiedä johtuiko viinin hypetyksestä mutta minusta myös maku oli aika vaisu. Kaikin puolin terve, ehkä raikaskin, hedelmäinen. En muista mitä sen kanssa söimme, emme kuitenkaan lammasta, olisikohan ollut naudan lehtipihviä ja palsternakkaa… Niin tai näin, ei missään tapauksessa huono mutta eipä jättänyt sellaista makumuistoa, että ehdoin tahdoin lisää hankkisin. 😉
Tänään meillä eilisen jatkoa: ”toinen kaato” ja virtuaalitapaaminen iltapäivällä… palaan asiaan.