Arjen uusia uomia

Vaikka arki ei viime viikkoina ole kovin kummoisesti muuttunut, on siihen tullut jotain juttuja ja käytänteitä, jotka ovat seurausta koronasta ja sen tuomasta ”paikallaan pysymisestä”.

Ensinnäkin kaupassakäynti. Meillä on ”aina” käyty kaupassa kaksi kertaa viikossa. Alku- ja loppuviikosta, joista alkuviikon reissu on useimmiten Pehtoorin ja loppuviikon mun. Ja sitten on ollut joku kolmas ”pikkujuttu kauppareissu”. Jotain välttämätöntä (hiiva, kahvi, tms. ) on pitänyt hakea, ja sitten samalla vähän hedelmiä, ehkä lisää jukurttia, etc. Lisäksi minulla on vielä ollut kerran viikossa kauppareissu äidille. Nyt on käyty kaupassa maanantaisin ja perjantaisin. Kahdestaan, sillä meillä on kolmen huushollin ostokset hankittavana (äidilleni ja systerille). Pehtoorin äidille vie Pehtoorin veli, joka asuu anopin lähellä ja joka on hoidellut kauppa-asiat jo vuosia.

Nyt teen kauppalaput huolellisesti, ettei sitten tarvitse mitään pikkureissuja enää tehdä. Tarkoittaa että ”ruokalistat” on tullut suunnitelluksi aika valmiiksi viikoksi eteen päin. Tulee ihan mieleen ne ajat, kun lapset olivat vielä päiväkodissa ja alaluokilla ja työpäivät pitkiä. Suunnitelmallisuus ja viikonloppuna ”suurkeittiössä” ruokia valmiiksi viikolle säästivät aikaa, rahaa ja kärsivällisyyttä.

Viime viikon lähiruoka-toimitus oli ensimmäinen ”toimitus kotievelle”, pääsiäisen viinipaketti ei ole vielä tullut, iso kassillinen lankoja tuli eilen ja olen jo ensimmäisen uuden korttierän tilauksen laatinut.

Ulkona syömisiä, joita oli joko jossain Oulun etnisessä ravintolassa, paistinkääntäjätapahtumassa tai viinikerhon maistiaisissa keskimäärin kerran viikossa, ei ole nyt ollut. Eikä satunnaisia ruokatapaamisia ystävän/ystävien/systerin kanssa. Ulkona syömiset ovat nyt olleet makkaran paistoa Koitelissa ja Korouoman laavulla. 😉 Niinpä tänään sitten tapahtui sellainenkin juttu, että kävin hakemassa meille Kotipizzasta sapuskan. Sellainen on meille todellakin poikkeuksellista, mutta teemme toistekin tai ehkä jopa tilaamme jotain ihan toimitettuna kotiin asti ennen kuin olot normalisoituvat.

Äidin luokse ei ole nyt pääsyä, enhän siellä nyt ennenkään kovin tiuhaan kulkenut, yleensä kerran tai pari viikossa, pari tuntisen siellä ”touhusin” ja pidin seuraa. Nyt kun sinne ei pääse, soittelen kerran päivässä, äiti saattaa soittaa sitten vielä illalla. Apsua en ole hakenut kaveriksi leipomaan, en leikkipuistoihin, en leffaan. Tytärtä on ikävä, ties milloin nähdään. Mökkielämää on vain haaveissa.

Telkkarin katselu on minulla lisääntynyt ihan mahdottomasti: Netflix vie päivittäin (tai oikeastaan alkuyöstä) ainakin pari tuntia. Joko joku leffa tai pari jaksoa sarjaa. Eilen aloitin Miniän suositteleman Virgin River -sarjan. Eka jakso lupasi silmän ruokaa, 😉 ”maisemat” on komeat. Ja okei, muutenkin mukavan oloinen sarja.

Somessa olen ollut ehkä tavallista vähemmän, Vastavaloon en ole ottanut ja toimittanut juurikaan kuvia, mutta muutamia mielenkiintoisia haasteita on menossa, ja vähän ajatuksena jotain saada kuvatuksi ja niihin mukaan.

Facebookissa on sellainen ryhmä kuin ”View from my window”. Olen nyt viikon ollut mukana, – on mahdottoman mielenkiintoista nähdä kaikkialta maailmasta ikkunanäkymiä ihmisten karanteeneista ja erityksistä. Jos olet facessa ja liityt ryhmään niin feediin nousevat vain huikeimmat kuvat, huikeimmat joko kuvina ja/tai maisemina. KLIKS

Kun klikkaat tuon. em. linkin auki, tulee tämä FB:n kirjautumissivu, mutta ei tarvitse kirjautua, scrollaa vain alaspäin. Jos sinulla ei ole FB-tiliä tai et ole liittynyt ryhmään, näet kaikki kuvat siinä järjestyksessä kun niitä sinne tulee Kannattaa katsella. Jos liityt ryhmään näet kaikkein hienoimmat kuvat omassa feedissä ….

Meidän ikkunasta ei oikein saa huippuja otoksia, oltaispa mökillä… ,.. toisaalta lumi voi olla monelle ”the Thing”. Katsotaanpa nyt lähtetänkö.

Nallehaaste on minusta hellyttävä ja oman Tony Thorwaldssonin jo veinkin ikkunan ääreen. Meidän kujalla sitä ei vain taida kukaan bongata. Ehkä viikonloppuna valaisen sen iltakulkijoiden iloksi.

Merimaisema-haastekin pyörii netissä, siihenkin etsin jonkun sadoista/tuhansista merikuvistani joku päivä. Ja sitten tällainenkin haaste:. Tällä viikolla aiheena ISOLATION Sitä varten yhden kuvan tänään. En taida tätä vielä postata. Jos huomisella lenkillä joku parempi….

Mutta any way: haasteet pitävät liikkeessä. Liikettä olen vapaaehtoisesta lievästä karanteerista huolimatta koettanut pitää yllä. Salilla käynnit ovat jääneet, mutta lenkkejä oikeastaan joka päivä, ja hularengas ja käsipainot taas käytössä, sillä kylki on jo ihan kunnossa. Ja ihan pian pääsen pyöräilemään!

Sosiaaliset kontaktit ovat vähissä, ainakin tapaamiset, mutta mekin teimme viime lauantaina sen mitä monet muutkin. Tytär ehdotti, että syötäisiin yhdessä, joten me Pehtoorin kanssa tähtäsimme sapuskan kolmeksi, samoin Tyär Hakaniemessä ja sitten otettiin whatsappilla videopuhelu, läppäri pöydän päähän minun ja Pehtoorin väliin, joten kolmisin istuimme ruokapöydässä parituntisen. Olipa mukava. Tehdään varmaan uudelleen joku sunnuntai kun pikkuperhekin on syömässä.

Kontakteja myös vanhanaikaisemmilla keinoilla. Olen lähetellyt ja lähettelen muutamille sukulaisille ja tutuille postikortteja. Kuinka ollakkaan omia Oulu-korttejani. Onpa näistä tervehdyksistä tykätty.

Minä kuten ”kaikki muutkin verkkokauppiaat” laitoin oman korttikauppani toimitukset ilmaisiksi: mahdolliset korttipakettien postikulut (1 – 8 €) ovat toukokuun 2020 puoliväliin asti nolla euroa. Eli saat kortit kotiin ilman postikuluja. Voin toimittaa kortteihin myös postimerkit (á 1,60 €), joten ei tarvitse niitäkään varten lähteä kioskille tai postiin. Miten olisi pääsiäis-, vappu- ja/tai äitienpäivätervehdykset Oulu-korteilla. Valittavanasi on myös LAJITELMA, jossa on 2 kpl jokaista Vanhat, kaunit rakennukset -korttia + 2 isoa korttia (Pikisaari + Tuira tai Tuira + Torinranta).

Samaan mainospuheeseen myös vinkkaus sisustustauluista… Yhden sellaisen tässä sain Oulu-kuvista jo myydyksi, ja itselle on tilaukseen menossa pari. Katsohan sisustusideoita ja kuvamahdollisuuksia…

Kertokaahan mitä te muut ootte tehneet? Onko poikkeusaika tuonut uusia hyviä käytänteitä, jotain tekemistä, mitä voitte suositella muillekin, miten arki on muuttunut? Blogini tilastoissa näkyy noin 10 – 20 %:n pudotus käynneissä. Johtuuko siitä että työpaikan tietokoneet ovat jääneet pois tilastoinnista?