Kylläpä olen elänyt menneessä maailmassa tänään. Maailman äärissä ja Alppien rinteillä. Yliopistolla sekä tenttiin lukemassa että luentoa valmistelemassa.
Olen näet puuhaillut pitkästä aikaa Power point -esitystä tehden (huomenna minulla on hyvin pienimuotoinen ”koulutustehtävä”) ja sitten olen kolunnut vanhoja kuva-arkistoja.
Miettinyt maailman menoa, miettinyt paljon.
Ajatuksissa reissut, Italia tietysti … tämän päivän italialaiset…
Nämä kuvat ovat Ligurian matkalta 2015. Siltä päivältä, jolloin sain tietää, että olin saanut opiskelupaikan Torniosta.
Juuri tuolloinhan minä tunsin, ja hyvänen aika: tiesin, olevani hyvä valokuvaaja, kun kerran monien hakijoiden joukosta tulin valituksi kouluun. Sen jälkeen tuo tunne on kokenut aikamoisen romahduksen. Tosin pientä ylöspääsyä pohjalta on ollut näkyvissä. 🙂
Ligurian patikkamatkalla kuvasin paljon, kuten ´aina´ olen reissuissa tehnyt, ja minulla oli jo oikein hyvä kamerakin. Tänään noiden (jo käsiteltyjen kuvien äärellä) halusin kokeilla, että onko olenko yhtään kehittynyt kuvankäsittelijänä.
Kuvassa yksi Cinque Terren viidestä pikkukaupungista: Corniglia.
Nyt ajattelin katsoa jakson Isä Matteon tutkimuksia Areenasta. Isä Matteo kuulemma seikkailee Umbriassa. Niin kertoivat eksnaapurit lauantaisella vierailullaan, ja sanoivat ”että just niissä paikoissa kuin silloin siellä oltiin”. Olen siis saanut vahvan suosituksen. Kaksi kautta näyttää Areenassa olevan, mutta entä jollen pidäkään siitä, tai sen lisäksi? – Olisiko muita suosituksia? Netflix on myös käytössä. Ei väkivaltaa eikä jännitystä, mutta ei mitään ihan saippuaisiakaan sarjoja tai leffoja?
Tässä olisi hymiö, sellainnen sydänsilmäinen! Minulla on ollut tuo kuva taustana koska se muistuttaa jotain Kreikassa näkemääni maisemaa… Oi sitä kauneutta!!
Minustakin olisi mukava jos tällä wordpress-alustalla saisi käytettyä hymiöitä, mutta eihän ne onnistu. 🙁
Kuvat arjessa tosiaan tuovat kauneutta päiviin… Hyvä niin.
Tämä ei ole kylläkään Italiasta, mutta aihepiiri ehkä kiinnostaa sinua: TV1:llä sekä Areenassa menee 6-osainen saksalainen Bauhaus-uusi aika, draamasarja kuuluisasta taidekoulusta, tosipohjainen kertoman mukaan.
Kiitos, Toini. Pitääpä tutustua.
Isä Matteosta ei eilisen ekan kokoemuksen perusteella ehkä tule minun vakisarjani, vähän on turhan ”pehmo” tai jotain. Tosin juuri maisemat ja kieli sekä Terence Hillin silmät (kuinka teininä fanitinkaan hänen (ja Bud Spencerin) italo-western-leffoja! Trinity oli niiiiin ihana!) saavat minut toisterkin seuraamaan tapahtumia Gubbion kylässä, joka oli ”meidän” Umbrian kylän naapurissa.