Hyvää ystävänpäivää, hyvät blogiystävät!
Oulussa on paljon rutkutusta siitä, että kaikki kaunis on täällä purettu ja hävitetty, että mitään vanhaa ja kaunista ei ole tallella, – mutta se ei pidä paikkaansa! Täällä ON tuhottu paljon, on (tuho)poltettu paljon, on purettu kyselemättä mistään kulttuurihistoriallisista arvoista tai mistään muustakaan, mutta täällä on vielä paljon, paljon kaunista. Hienoja vanhoja rakennuksia eri vuosikymmeniltä ja -sadoiltakin. Olenhan täällä jo tästä asiasta sanoin ja kuvin kauan vaahdonnut.
Yhtäkkiä minä (ystävänpäivän kaupallistamisesta vuosikausia tupissut) hoksasin alkuviikosta heti Radisson Blu -kuvapaketin valmistuttua, että nyt jos koskaan on hieno mahdollisuus markkinoida minun ”Oulun vanhat kauniit rakennukset” -projektiani, ja tehdä Oulun vaaleanpunertavista rakennuksista kortti, ystävänpäiväkortti. Ei muuta kuin vanhoja kuvia leikepöydälle ja toissapäivänä vielä muutama täydennyskuvaus, ja voila! Ystävänpäiväkortti vaaleanpunaisesta Oulusta alkoi hahmottua. Hillitöntä säätämistä ja työstämistä ja eilen illalla olin valmis sen julkaisemaan.
Laitoin samoin tein ”Oulu tutuksi” -ryhmään Fabossa, samoin kaikkiin mahdollisiin muihin ryhmiin, Instaan ja (”työ”)sähköpostien liitteeksi. Juuri tuli tuhat tykkäystä täyteen, on tullut muutamia korttipakettitilauksia, alustavasti ilmainen mainospaikka korteille on sovittu, sekä yksi uusi myyntipaikka korteille varmistettu ja yksi canvastaulukin myyty! Yesh!
Mutta sitten – taas kerran – on näitä, jotka laittavat itku-emojin tai kommentoivat ”ei oo oikia kuva”, ”manipulaatio vaan”, ”helppohan se on fotosopata tuommonen”, ”muokattu kuva on tuo, ei tuommoista oo”.
No niin on! Siis muokattu, ja monta tuntia onkin muokattu. Toki on manipuloitu ja photoshopin kanssa on saatu silmät ja olkanivel kipeiksi. Mutta!!! Ensinnäkin kaikki digikuvat ovat muokattuja. Onneksi. Olisi aika karsean näköistä jollei missään vaiheessa joku ”muokkain” olisi puuttunut asiaan.
On muistettava, että on monenlaista muokkaamista. Esim. automatiikalla otetut kännykkäkuvat ovat todellakin muokattuja ja prosessoituja – ihan käyttäjän tiedosta ja tahdosta riippumatta: puhelimen kamerassa on valmiina (useimmiten japanilaisten tai kiinalaisten) insinöörien valmiiksi tekemät asetukset, joilla kuvien iso-arvot, aukot, kohinat, väriaberraatiot etc. etc. hoituvat säälliseen kuntoon, tosin tarkkuutta ja sommittelua automaatiikka harvoin pystyy itsenäisesti viemään toivottuun tulokseen. Digikameroilla, myös järkkäreillä, kuvataan aika usein ”muokkaamatta” ja ”käsittelemättä” – paitsi jos kamerassa on päällä A eli jos kuvataan kin automatiikalla. Silloin kamera tekee sen ”käsittelyn” ennen ja jälkeen kuvan ottamisen. Ja monelle kuvalle se käsittely on hyvä, ihan hyvä. Mutta on turha väittää, ettei kuvaa ole käsitelty. Kameran automatiikka on käsitellyt kuvan.
Silloin ”vanhoina hyvinä aikoina”, jolloin kuvia ”ei käsitelty” kuten jotkut luulevat, niitä kuitenkin käsiteltiin: pimiöissä tehtiin (ja tehdään) kovastikin kuvien käsittelyä. Olen jopa itse Pehtoorin kanssa tehnyt mv-kuvia joskus 1970-luvun lopussa, ja todellakin kuvia käsiteltiin.
Ja manipulaatio. Totta totisesti olen tuotakin kuvaa manipuloinut. Ja tehnyt ihan hitosti hommia, että olen onnistunut sen manipuloimaan. Mutta ”so what”. En olekaan missään vaiheessa väittänyt, että se on ”autenttinen räpsy”, tai millään muotoa suora kopio siitä todellisuudesta, jonka kamera tallentaa ”kun painan nappia”. Sekö se olisi oikea valokuva? – Tämä on minun näkemykseni kauniista kotikaupungista ystävänpäivän silmälasien läpi. En yritäkään selittää, että tämä on ”teos”, mutta se on valokuva. On se. Tälläisia, paljon hienompia, omanlaisiaan, tekevät kaikki ”maailmanluokan” valokuvaajat. Ehkä kuvani on kuitenkin, sittenkin vähän myös ”teos” ;). Eikös se ole niin, että kaikki eivät taiteellisuuden päälle ymmärrä. 😉
Ehkä huomaatte, että olen tuohtunut. Mutta, joo. Kuvien tekeminen on mukavaa, on mahdottoman ilahduttavaa, jos niistä on iloa myös muille. Ehkä juuri siksi nämä ”tyhjän rutkuttajat”, joita onneksi on vain marginaalinen osa kommentoijista, saavat minut tällaiseen vuodatukseen.
Tästä huolimatta, tämän vuoksi, vaaleanpunaista ystävänpäivää kaikille! Nautitaan kaikesta kauniista, vanhasta, viehättävästä ympärillämme. Koskee myös ihmisiä. 😉
Hyvää ystävänpäivää.
Koskaan ei voi olla kaikkien mieliksi.
Juuri niin. Minä olen vasta aika myöhään oppinut, että ei tarvitsekaan olla kaikile mieliksi. Ja näissä on varmasti kyse myös siitä, että osa ei vaan tiedä,ei ymmärrä, tai ei halua ymmärtää ja silloin minussa herää (halusin tai en) joku opettamisen tarve. Mutta nyt taas olen jo rauhoittunut. 😉
Hyvää ystävänpäivän loppua ja viikonloppua sinulle.
Elä sie Reija selittele! Veät syvvää henkiä ja otat rauhallisesti ja teet niinkö haluat.
Hyvä neuvo, kiitos!
Hieno on tämä, -kutsuttakoon sitä vaikkapa talotiheämäksi, -luomasi kuvakollaasi:) Voin kuvitella kuinka työlästä on syvätä kuvista lukuisat yksityiskohdat, muusta tekemisestä puhumattakaan. Tästä näyttää kehittyneen jo sinun brändisi. Missasin kylläkin syyn tuolle vuodatuksellesi?
Juuri tuo syväys ja yksityiskohtien ”pipertäminen” vie tolkuttomasti aikaa. Ja usein myös kuvien valitseminen: milloin mistä kulmasta otettu, missä valossa, miten varjot… Ja sitten se sommittelu: ei voi vain laittaa sattumanvaraisesti päällekkäin.
Ja ”minun brändini”!? Toivon niin. Tai ainakin niin ettei muut pölli ideaa, ja että nämä tunnistaa mun kuviksi.
Vuodatuksen syy? – FB:ssä tulleet mielestäni hieman nuivat, asiaa ymmärtämättömät, väheksyvät kommentit. (Tällä kertaa juuri tämä kuva Oulu tutuksi -ryhmässä, mutta onhan tuollaista kommentointia tullut matkan varrella vaikka missä yhteyksissä.) Mutta nyt: no hard feelings. 😉
Ihana idea, yäydellinen toteutus. Olet löytänyt oman tiesi luovuuteesi ja visuaalisuuteesi ja aistisen ihmisen tapaan katsoa maailmaa. Hyvä, sisar!
Jännä, et ole ainoa ja ensimmäinen joka on sanonut että olen löytänyt tieni visuaalisuuteen ja luovuuteen. En ole koskaan pitänyt itseäni mitenkään luovana, josko nyt sitten tämä luppoilu on auttanut sellaisen äärelle. 🙂
Loistava kuvakollaasi! Paras julkaisemasi kuva tällä sivustolla! Ihana nähdä kerralla Oulun aarteet. Ostaisin heti tämän postikorttina lähetettäväksi ystävilleni mualimalle. Ja kommenttisi näihin länkkyttäjiin oli just niin oikea, olen niiiin samaa mieltä.
Tarja, kiitos reippaasta palautteesta. Kyllä tuollaisesta tulee hyvä mieli. Kiitos.
Ja tästäkini kuvasta varmasti teen kortteja myyntiin asti. Tavoitteena on, että vapuksi olisi neljä uutta korttia täydentämässä tätä ”Oulun vanhat kauniit rakennukset” -sarjaani.
https://www.muistikuvia.fi/kortti-ja-kalenterikauppa/