Ilokivillä paistoi tänään aurinko, eikä merenrannassa juuri tuullutkaan. Iltapäivän aurinkoiset tunnit ulkosalla tuntuivat hyvälle. Toisaalta ei tuonne mun lempparipaikkaan tehnyt mieli jäädä istuskelemaan ja katselemaan merelle kuten keväisin tai kesäisin. Hopusti jatkoin tepastelua, kunhan kuvat sain otetuksi.
Aallonmurtajan ”suojapuolella”, siis vasemmalla ja pitkälle kohti Nallikaria rantaviivassa toinen toistaan kauniimpia jääkristallikoruja.
Olisipa ollut taskulamppu/ledilamppu mukana niin olisi saanut noihin kuviin vähän (enemmänkin) kimallusta.
Ja varovaisesti vuodenvaihteen paperitöitä olen aloitellut, edunvalvojan (äidin) ja tiedottajan (paistinkääntäjien) hommia käynnistelen: mapit ovat jo esillä, ja erinäisiä yhteenvetoja hiljalleen puuhastelen.
Kyllä luonto tuon taiteenteon taitaa.
Kyllä. Eikä vaadi tekijänoikeusklausuulia kun julkaisee näitä kuvia.
Onpa hieno sana, en olisi edes ymmärtänyt koko termia muussa yhteydessä:)
Noiden tekijänoikeus ja julkaisu- ja myyntiasioiden kanssa olen viimeisen 1½ vuoden aikana tullut opetetuksi aika lailla: kuvatoimistossa ollaan niissä erityisen herkillä. Entisessä elämänkin toki niiden kanssa olin tekemisessä, ja plagiointi- ja (tieteellisen tekstin) viittausasioiden kanssa olin jatkuvasti tekemisissä.