Viikon kestänyt melkoinen ”radiohiljaisuus” tai siis bloggaamisen tahmeus taitaa vielä tänään jatkua. Vähän kituviikko, unohtelujen viikko, vähän huono viikko, paljon epämieluisia juttuja sattunut kohdalle joten eipä nyt oikein teksti pulppua.
Parasta tänään oli, kun olin aika varhain aamulla ennen äidin lääkärissä käyttämistä kuvailemassa, täydentämässä vielä Oulun vanhoja kauniita rakennuksia -kuvaprojektini materiaaleja. Kuviin ja projektin työstämiseen on kulunut monia tunteja iltaisin. Lupaan, että viikonloppuna viimeistään näytän edes lähes valmiin ”teoksen”.
Ja sattuipa sitten iltapäivän ”oikealla” lenkillä taas halo kuvattavaksi. Pikkupakkanen, kimmeltävät hanget sen syntymistä ymmärtääkseni auttavat. Huikea oli kyllä muutenkin.
Hallo! Halo- ilmiöitä ei näe, jos ei ulos mene. Olet reipas ja se tuottaa muitakin tuloksia kuin hyvän mielen ja kunnon. Toivottavasti teillä oli Apsun kanssa kiva yhteinen päivä.
Kiitos, Irma. Ulos on hyvä mennä. Jopa rikkoa oma kupla. Meillä oli hyvä päivä, – tänäänkin. Näitä kultahippu-päiviä elämässä on hyvä olla. 😉