Hyvänen aika, kuinka ihminen voikaan nukkua ihanasti kymmenen tuntia yhteen menoon!
Mutta sitten toimeen ja touhuun, jota on riittänyt koko päiväksi. Lenkkiä, pihahommia, välillä piipahdin tukanleikkuussa, pyykkiä ja sitten vielä luokkakokousjärjestelyjä, paistinkääntäjä- ja valokuvaussähköposteja. Ja kolmelta tuli Apsu!
Jonka suureksi yllätykseksi täällä olikin myös Naana! Kummitädin kohtaaminen meni ensin pelkällä ”telve” mutta parin tunnin ja Nallikarissa käynnin jälkeen oli sitten saatava kummitäti kaveriksi takapenkille, jotta voi olla käsikädessä. Ja huomenna mennään Nalskuun uudelleen, niin päätettiin.
Hiljalleen koetan tässä laskeutua keskiaika-moodiin. Kalaasit on jo ylihuomenna, joten hyvinkin olisi tiedettävä, mitä aion tarjota. Mitäs tulee mieleen, jos ajattelet olevasi menossa keskiaikapäivällisille? Mitä odotat ja uskot olevan tarjolla?
Turun linnassa järjestettiin aikanaan Juhana Herttuan pitoja ja lautasensa toimi ruisleipä( se sitten syötiin lopuksi, jos jaksettiin). Menussa oli ainakin kalaa, kaalia ja possua.
Tuota ns. alusleipää tai lautasleipää minäkin olen harkinnut, mutta taitaa jäädä meillä väliin. Keskiajalla pitojen jälkeen ko. leipä annettiin ko. leipä annettiin usein köyhille. Ja sehän olikin täynnä hyviä makuja. Meidän menua määrittää sekin että festus eli keskiajan kalaasit ovat perjantaina, joka on paastopäivä … 😉
Keskiaikapäivälliset! Kuulostaa ihanalta, tarjolla taitaa olla grillattua sikaa (suola+pippuri), suolakurkkuja, hapankaalta, suolattua kalaa ja saaristolaisleipää. Pikkelöityä punasipulia, keitettyjä kananmunia (mistähän tämäkin tuli mieleen?), ohrattoa (tyypillinen kesiaikainen ruoka :D) ja olutta tietenkin. Viina snapseja!
Nina, et varmasti ole ainoa, jolle tulee mieleen grillattu sika. Mielellään vielä kokonaisena vartaassa pöyrimässä. Sitäkään meillä ei ole. Mutta suolaisia ruokia kyllä tulee olemaan… Sunnuntaina taidan julkaista koko menun resepteineen…
Varmaan ne ”mummun-etikka-kurkut” kuuluisi listalle?Kurkkusiivuja,väkiviinaetikkaa,suolaa,sokeria ja päälle tilliä.Aivan ihana kesäherkku!
Kurkku tunnettiin vihanneksena jo keskiajalla, ehkä jopa Pohjolassa asti. Ja etikkasäilöntäkin on vanha menetelmä, ja muutenkin etikkakurkut saattaisivat sopia pöydänantimiksi.. Hmm.. katsellaan.
Sainpa kerran lahjaksi kirjan Linnan pidoista pappilan pöytään.Kaari Utrio ja Kai Linnilä tekijöinä. Ruokia ja tarinoita 800 luvulta alkaen.Kyllä on jääneet reseptit kokeilematta,mutta mielenkiintoista luettavaa.Monenlaista herkkua oli jo keskiajalla.
Olenpa minäkin joskus tainnut tuota kirjaa ainakin selailla. Utrio-Linnilä -parivaljakko on tehnyt monta hyvää tietokirjaa, yhdessä ja erikseen.
Noh, nyt minä olen kokeillutkin jotain ohjeita … huomenna sitten ystävät rohkeasti aikovat maistella. 😉