Taivas näyttää siltä, että minä hetkenä hyvänsä voi ryhtyä satamaan lunta, tai ainakin räntää. Vettä onkin ripsinyt pikkuisen pitkin päivää, eikä lämpöasteita ole ilmassa eikä purossa kuutta astetta enempää.
Mutta tämä sopi minulle oikein hyvin. Ei ollut mitään syytä jättää aiottua Tuulentuvan siivousta tekemättä. Ja mie tiesin, että sehän on ihan mukava projekti ja että toki siinä koko pitkä päivä vierähtää.
Siivosin kaiken, kaiken! Ikkunat, lattiat, seinät, kaapit, ovet, suihkukaapin, varaston. Kaiken. Edellisestä suursiivouksesta onkin jo kolme vuotta, joten oli korkea aika. Ja nyt on hyvä mieli, eikä tietoakaan mistään jännetupentulehduksesta.
Kyllä kelpaa pikkuperheen, tyttären kavereineen ja Team PP:n taas asustella pikkumökin puolella. Ja koirien. Pikkuperheellä on parhaimmillaan/pahimmoillaan ollut kolme koiraa täällä mukana, ja se kyllä tuntui ja tuoksui huushollissa.
Pehtoori jelppasi ja hakkasi matot ja petivaatteet, teki safkan ja lämmitti saunan. Ja kävi Ivalosta hakemassa lavuaariin jonkun uuden osan, jonka asensikin. Nyt ei enää vuoda.
Eikä tämä Lapin kesä tästä nyt näytä kummemmaksi muuttuvan, joten olisiko se huomenna sitten Myötätuulen vuoro? 😀