Juhannusviikon tiistai. Olisikohan aika mainita muutama sananen kesän viineistä? – Nyt on kyllä aika laiskasti tullut kokeiltua uusia, mutta jotain voin sentään todeta meidän kotipiazza/La Festa/Myötätuuli -testailuista.
Heti alkuun kesän tömppäviini. Mökillä on laatikkoviini eli tömppä yleensä silloin, kun siellä on muitakin kuin me kaksistaan, mutta viime viikon työleirillä meillä oli etelä-afrikkalainen Inception. Se on varsin edullista (2 l/24 €) ja se on kyllä melkein liian makeaa punaviiniksi: ”Keskitäyteläinen, vähätanniininen, puolimakea, kirsikkahilloinen, mustikkainen, vaniljainen, kevyen tervainen”. Tämä on shiraz, mourvedre ja petit verdot -rypäleistä tehty, ja minulle tulee mieleen muutaman vuoden takainen, yleisestikin hyvin pidetty ”Yellow Tail”-viini. Ei ehkä paras hienostuneen ruoan kaveri, mutta juhannuksen takkatulen tai kokon ääressä maistuu varmasti.
Yhden rosen jo kehuinkin viikonloppuna. Ja toinenkin on ehditty kokeilla. GEM. Alkon kausimyyjä Juniori sanoi, että sitä menee paljon, ja mekin päätimme testata. Sitä paitsi pullo on kaunis. 😉 (Mikä on luonnollisesti ratkaiseva tekijä rose-viiniä valitessa.) Kyllä siinä maistuivat marjat, vadelma ja mansikka, ja kepeää kesäjuomaa saa pullollisen 13 eurolla, mikä ei ehkä ihan vastaa laatua. Ai, niin, mutta tuo kaunis pullo. 😉
Kuohuviineistä voisin olla aika pitkälle samaa mieltä kuin Viini-lehden TOP5.
https://viinilehti.fi/2018/06/top-5-kuohuviinit-eri-tilanteisiin/
Kaksi ensimmäistä ja viimeinen on ollut minunkin suosituksissani joinakin vuosina jouluna, ja kyllä ne kelpaavat juhannukseenkin. Kolmantena – ja nimenomaan kalalle – Rinta-Huumo suosittelee Alsacen Crémantia eli paikallista kuohuviiniä. Vaikka ei olekaan kovin edullinen niin on kyllä sen väärti. Suosituksissa oleva vähän halvempi on Alberto Nani Organic Prosecco Extra Dry mekin testattiin joku viikko sitten viikonloppuna; proseccosta pidän ja tässäkin lisäarvona ”kuvauksellinen pullo”. Mutta eipä meistä kumpikaan sen makuun oikein ihastunut. Ei, emme poiskaan kaataneet, mutta toiste en varmasti osta.
Valkkareita? Eipä juuri ole uutuuksia maisteltu. Kesäkuun alun viininmaistiaisissa pidin tavattomasti Ironstonen Reserve Viognierista. Yleensäkin pidän Viognier-rypäleviinistä, mutta tämä kalifornialainen reserve oli paitsi varsin tyyris, myös erinomainen. Kuiva, mutta paahteinen, ja maistoin persikkaa ja muita hyviä hedelmiä maussa. Ironstonen Chardonnay on myös oikein hyvä. Ja halvempi.
Punaisissakin pysytelty pitkin kevättä aika lailla tutuissa. Jos jostain löydät australialaisen syrah Hedonist-viinin, niin osta! Ihan amaronen veroinen herkku.
Ai niin, melkein unohtui. Onhan me löydetty yksi hyvä valkkari. Jo hiihtolomalla? Moselin alueelta sataprosenttinen riesling litran muovipullossa. Paljon epiteettejä, joiden pitäisi saada minut jättämään tällaisen hyllyyn, mutta meillä on ollut jo pari, kolme kertaa tämä. Ja aina vaan se on hyvä. Se on raikas ja maukas. Edullinen ja helppo olematta pliisu. Frame – vaikka piknikkoriinkin.
