Parfyymiladulla

Oikeastaan ensimmäistä kertaa, ensimmäistä kertaa ikinä? Viikonloppuna täällä Hangasojalla, mökkielämään uponneena, en ole moneen päivään miettinyt, milloin pitää lähteä pois. En ole laskenut, montako päivää on vielä mahdollista olla täällä. En koko viikonloppuna miettinyt edes ruokalistaa tai imurointia tai menenkö mäkeen/ladulle/kävelemään, enkä muutenkaan erityisemmin ajatellut tekemisiäni suhteessa siihen, milloin täältä pitää lähteä.

Kerrankin olen vain elänyt, ollut, tehnyt, olen ollut ajattelematta, että täällä olo on taas vain käynti … No tänään sitten jo laskin, montako yötä enää, ja mitä ehdin tehdä minäkin päivänä. Tänään sain yhden pitkäaikaisen tekeillä olleen projektin valmiiksi, ja nyt voi vaan olla. Jos haluaisi. En halua.

Aamuladulla oli hirmu hyvä mieli siitäkin, että täältä ei tarvitse viikonlopuksi ajella Tornioon. Voidaan ajella kotiin Tornion ja Haaparannan kautta kotiin – jos halutaan, mutta ei ole pakko. Ja tänään – kuten monena muuna maanantaiaamuna – hyvä mieli siitä, että oli mahdollisuus olla ladulla, olla ulkona, nauttia taikatalvesta.

Pidin oikein kiirettä että varmasti ehdin hiihtämään vielä hämäränhyssyn aikaan, että ladulla on vielä valot, että on sininen hetki.

Pitkästä aikaa hiihdin Saariselän puolella, eilen ja yleensäkin minun vaatimattomat hiihtolenkkini ovat täällä Laanilan ja Kakslauttasen/Kiilopään suunnalla, mutta tänään ajelin kylille, ja uusittuun latujen risteyspaikkaan. Hiihdin ns. Parfyymiladun mutkin. Latu kulkee Saariselän keskustan ja Laanihovin välillä ja on suuntaansa 3,5 km, eikä siinä ole kovia nousuja eikä laskuja. Oikein mukava, mutta tänäänkin jo aamusta aika ”ruuhkainen”.

Nimensä Parfyymilatu on saanut siitä kun kevätsesongin aikana (varsinkin 10 – 20 vuotta sitten) sitä monet hiihtelivät Saariselältä kohti Laanihovin legendaarisia Monotansseja. Iltapäivätansseihin (klo 14 – 17) hiihdellään sopivasti turhia hikoilematta ja parfyymit tuoksuen. Laanihovin päivätanssien motoksi on mainittu myös ”Monona sisään, stereona ulos”. Joskus paluu Saariselän hotelleille sitten taittuu Skibussin kyydillä. Sitten saunaan ja päikkäreille ja illalla Tunturihotelliin tanssimaan tai Teerenpesään karaokeen.

Tänään aamulla Parfyymiladulla oli kyllä ihan eri meininki. Enimmäkseen varttuneempaa väkeä, tosin selvästi myös ihan urheilijoita, oli hiihtämässä. Ja mikäs oli hiihdellä: pari astetta pakkasta, vain kevyttä tuulta, maisema kaunis ja sininen hetki lempeä. Hiihtelin ja kuvailin, mieli levollinen.

Lähdehän virtuaalihiihdolle ja klikkaile kuvat alta… (tai linkin takaa) Oikean reunan kahdesta nuolesta kuvat suurenevat.

Ja joulukalenteri! Oletkos käynyt luukut aukomassa? Enää puolet ja on joulu!