Kylläpäs on päivä ollut täynnä somea ja intternettiä (nytkin taustalla YLE Areenasta valtakunnallinen Suomi 100 vuotta -juhlan streemi – suoraan Oulusta ;)) .
Joulukalenterin avaus ja sen jakaminen, siihen liittyneisiin ihaniin, kymmeniin kommentteihin ja kysymyksiin vastaaminen, paistinkääntäjien kapitulin (josta murisin jo joku viikko sitten ja nyt vielä PALJON enemmän) tiedottaminen hyvin monella saralla ja kysymykset ja vastaukset siihenkin liittyen.
Joten ei ihme, että aamulenkki ja kaupassa käyminen jäivät… Ehdotinkin Pehtoorille, että kävellään kimpassa iltapäivällä kaupunkiin syömään. Ohi Kuusisaaren, jossa on pinta-alaltaan suurin valofestivaalin kokonaisuus ja joka kuuluu sekin Suomi 100 -ohjelmaan: Luminous Finland 100 sinivalkoisine väreineen.
Hillittömässä räntäsateessa tepasteltiin. Se ei ollut oikeastaan ihan tavattoman mukavaa, mutta kyllä se sade sitten loi aika hienon kuvaus-setupin: valkoinen flyygeli yksin ”uudessa” Kuusisaaressa, liki Oulun keskustassa, pimeässä, valaistuna, yksin, räntäsateessa, sinivalkoisena. Melkein surkuhupaisaa, melkein taiteellista, – ainakin hyvin suomalaista…. 😀
Kaupungissa oli sitten lyhtykulkue matkalla Tuomiokirkkoon, jossa oli lyhyt hartaushetki hoosiannoineen ja finlandioineen. Kulkueen matkan varrella Rotuaarilta kirkkoon oli kuoroja laulamassa, me pysähdyimme kaupungintalon eteen kuuntelemaan Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun kuoroa ja kuvailemaan Sissi-aasia, ja muita matkalla olleita…
Kotiin palattua punaviini maistui oikein hyvälle!
Ja minä mietin, millaista olisi ollut jos eduskunta olisikin antanut itsenäisyysjulistuksen vaikka heinäkuussa… Mutta historioitsijahan ei jossittele. 😉