Ennen iltakokoukseen menoa kävin ostamassa ensi vuoden kalenterin. Niin nörtti ja datisti ja vaikka mitä olenkin, niin olen muutamissa asioissa hyvin vanhanaikainen: teen muistiinpanoja, ja teen niitä usein lyijykynällä, meillä ei ole kahvinkeitintä (paitsi mökillä ja sitten kotona sellainen erikoiskahvi Cupsolo, jota käyttää vain Pehtoori). Tavis-JuhlaMokka keitetään pannulla, joka aamu. Ja sitten minulla on paperinen kalenteri. En tunne montakaan, jolla enää on, mutta toisaalta kyllä kaupassa niitä oli monenlaisia myynnissä.
Nyt ostin ensimmäistä kertaa sellaisen, jossa ei ole tuntijakoa päivissä. Minulla ei enää ensi vuonna ole päivissä joka tunnille jotain, hyvä kun tulee olemaan pari merkintää viikossa! Se tuntuu oikeastaan aika hyvälle. Lukujärjestyksiä onkin ollut vuosikymmeniä, ja yhden esimiehen kanssa oli ihan ”minuuttiaikatauluja”, joista hän ei kyllä koskaan onnistunut pitämään kiinni. 😀
No hyvä kun äsken kokouksessa oli ensi vuodelle kalenteri mukana: onpa paistinkääntäjävuodessa tapahtumia tulossa, mikä merkitsee myös minulle puuhastelua. Ja tehtiinpä päätös, että pidetään sitten tammikuussa Oulussa minikapituli! Toissakesän iso kapituli vaati kahden vuoden etukäteistyön, ja nyt sitten – tuosta vaan – päätettiin (ylemmältä taholta tulleen kehotuksen jälkeen) saada minikapituli aikaiseksi muutamassa kuukaudessa. Enpä ollut ensimmäisenä kannattamassa. No ei auta.
Juhlien järjestämistä olisi tässä ehkä muutoinkin: kovasti olen miettinyt, pitäisinkö valmistujaiset? Minulla kun olisi ensi keväänä tasavuosisynttäritkin, ja niitä EN aio viettää. Viiskymppisiä olin tyttären kanssa paossa Kiinassa, nyt en ehkä niin kauas lähde, mökille voin mennä, näin siitä huolimatta, että olen kyllä periaatteessa sitä mieltä, että aina kun on vähänkään aihetta, kannattaa juhlia. Ei elämässä juhlia ole liikaa, mutta kun olen toisaalta anoppini kanssa vähän samaa mieltä siitä, ettei siinä ole mitään juhlimista, että vanhenee. Tosin minusta on kyllä mukava olla muiden synttäreillä. Mutta valmistujaiset on vähän eri juttu. Ne oikeastaan koen ansainneeni.
HuK ja FM, samoin ABCD, jäivät aikoinaan juhlimatta, mutta yo ja FT kyllä juhlittiin ”perinteisin” menoin; nehän on melkein ”pakko” juhlia. Tohtorikaronkka kuuluu järjestää vastaväittäjän kunniaksi, – ei ehkä niin suuria pilheitä tarvi kuin minä järjestin. 😉
Mutta entäs nyt tämä VAT? Jos olisi kevät tai kesä niin varmasti järjestäisin, mutta nyt? Miksen voisi järjestääkin valmistujaiset vasta toukokuussa? Ihan hyvin. Onhan ylioppilaillakin juhlat vasta paljon tutkinnon suorittamisen jälkeen. – Minä mietin vielä.
Minäkin ostin tänään ensi vuoden paperikalenterin. Se on minusta paljon kätevämpi kuin kännykän kalenteri, jota en oikeastaan käytä ollenkaan.
Ja paljon onnea valmistumisen johdosta! 🙂
NImenomaan on kätevämpi ja ”omempi”.
Kiitos, valmistunut vieläkin hyrisee… 😉
Tottakai pidät valmistujaiset, nyt tai toukokuussa! Täällä myös paperikalenterin vankkumaton kannattaja. Siinä on koko elämä. Käytän tietysti sähköistäkin kalenteria, mutta pläräämällä ja kynällä kirjoittamalla hahmotan oikeasti aikaa paremmin. Paperikalenteri on minun elämäni näköinen. Säästän kaikki kalenterini ja uskon, että joskus niihin on mukava palata.
Juuri noita perusteita minulla. Ja minä olen säästänyt, ja plarannut. Ihan kuten teen tämän bloginikin kanssa. On mukava muistella. …
Ehdottomasti käytän myös paperikalenteria, erityisesti omiin menoihin ja muistettaviin. Töissä tietenkin pakko käyttää myös sähköistä, johon tulee kokoukset ym. työhön liittyvä, mutta sielläkin haluan pitää paperisen kalenterin pöydällä ja vielä seinäkalenterinkin. Ikä lienee tässä näkyvä asia.., mutta paperikalenterin kanssa on vain niin mukava suunnitella tulevia ja tarkistaa joskus menneitäkin 🙂
Kannatan, että pidät valmistujaisjuhlat, varmasti olet ne ansainnut ja niistä voi nauttia aivan erilailla, kuin omista synttäreistään.
Töissä minullakin oli sähkökalenteri käytössä. Oli vähän pakko. Lync ja kokous- ja palaveripapereiden jako etc.
Mutta siirsin sieltä kaikki tapahtumat myös omaan paperiseen Memoon, joka oli paljon isompi kuin nyt tuo oma pikkuinen kalenteri.
Ääniä valmistujaisille näyttää kertyvän…
Oi, kunnon pannukahvit aamulla ja sen tuoksu, mikä päivän aloitus !
Niinpä. Tuoksu on puolet ilosta. 🙂
Et varmaan ylläty, jos sanon, että juhlat toukokuussa (tai milloin vain!) ovat tarpeen. Loistavat. Järjestä. Eikä tämä ole kutsun kalastamista…
En ylläty, ja voit olla varma, että JOS juhlat järjestän, niin olet kutsuttavien joukossa. 🙂