Kävin äsken iltakävelyllä kaupungilla.

Aamulenkki jäi tekemättä, joten oli hyvä lähteä ulos. Ei siellä tänään paljon muita ihmisiä ollutkaan. Kun ei ollut paljon niitä LUMO-valojakaan. Kaupungintalon paraatipuoli on kyllä vielä, tai siis nyt, kaunis, kun kuuseenkin on saatu perinteiset valot ja muutama punainen pallo ja tähti.

Viime vuosien erilaiset valokokeilut ovat toivottavasti ohi. Toisaalta minua kyllä vähän tuppaa hymyilytttämäänkin tämä oululaisten kouhkaaminen kaikesta mahdollisesta. Periaatteesta en Kalevan, enkä muidenkaan nettilehtien kommenttiketjuja lue, mutta nyt tähän LUMOon ja kaupungin valaistuksiin käyttämiin määrärahoihin liittyvää keskustelua olen sortunut vilkaisemaan  ja edellisten vuosien joulukuusivalaistukseen liittyvältä polemiikilta ei voinut välttyä. Myös FB:n Oulu-ryhmässä on pidetty kaupungin joulukuuseen ja siltojen valaisuihin käyttämiä rahoja tolkuttomana haaskauksena ja vähäosaisten hylkäämisenä.

Myöskään viime vuotisen kuusen kierrätyskoristeet ja yhteisöllisyys eivät uponneet oululaisiin: viherpiipertäjien ja kommuunihenkilöiden hömpötyksinä pidettiin moista koristelua. Sekään nyt mikään ruma ollut, eivätkä ne aiemmat sinisävyiset lamputkaan vieneet jouluiloani kaupungilla käydessä. Mutta kyllä minustakin kuusi on nyt kaunis. Taitaa olla tänä vuonna Oulun komein, monena edellisenä vuonna hautausmaalta on löytynyt hienoin. Ja Lasaretin pihassakin on komea joulupuu, jonka kuvasinkin tässä pari viikkoa sitten. Järjestivät Facessa arvauskilpailun lamppujen määrästä: 332 niitä on.

Lapsuudesta muistan, kun asuttiin tuossa entisellä tallilla oli siinä pihapiirissä, minun ensimmäisen lastenhuoneeni ikkunan edessä luonnonkuusi, johon laitettiin joka vuosi valoketju. Ei ollut mitään led-lamppuja, vaan pitkä roikka, jossa oli sarjassa ehkä 30 lamppua. Ne olivat tavallisia hehkulamppuja, jotka ”tallinmiehet” (~asentajat tai apupoika) olivat maalanneet punaisiksi, keltaisiksi ja sinisiksi (varmaan samoja maaleja joita käytettiin onnikoissakin; sen värisiähän ne onnikat silloin oli). Ne olivat minusta ihan mahdottoman hienot. Ja kun ne joulukuun 1. päivä aina laitettiin kuuseen, tuli tallinpihalle paljon koskelankyläläisiä katsomaan. Samoin kuin uutenavuonna kun iskä ampui paketillisen tai pari raketteja. Muutkin tulivat sitten sinne tallinpihalle ampumaan omia raketteja. Se oli aika yhteisöllistä se. Kuusesta ei taida olla yhtään kuvia. Ei ainakaan värillisiä.

Joulujuttuihin liittyen olen tänään ostanut teitä blogini vieraita ja ystäviä varten yllätyksen. Joulukuun ekana sitten näette. 🙂

Jokainen kommentti on ilo!