Tässä päivässä enemmän juhlaa kuin olisi voinut olettaa!

Päivä meni sadetta pidätellen, ”toimistohommissa”, kirjeitä kirjoitellen, paistinkääntäjien sivuja päivitellen, äidin asioilla… ja sitten iltapäivän lopulla lähdimme Pehtoorin kanssa äitini luo. Hän kun halusi tarjota vävylleen (ei aina niin suosiossa olleelle 🙂 ) samppanjaillallisen ja juuri tänään sekä äidin että minun hammaslääkärioperaatioiden välissä oli hyvä sauma lähteä ulos syömään. Paikaksi valikoitui Oula.

Ja meillähän oli ihan mahdottoman mukavaa ja herkullista. Mutta parasta oli, että äiti jaksoi.

Laittelen huomenissa kommentteja ja (vaatimattomia) kuvia tähän…

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Oula ravintola on LaplandHotelsin lappilaiseen ruokaan erikoistunut hyvä ruokaravintola, jossa on käyty silloin kun se oli ihan uusi, ja sitten viime kesän paistinkääntäjien Grand Diner oli siellä.  Mutta emme koskaan syömässä a la carte -menusta. Oli korkea aika.

Huolimatta että oli tiistai, oli ravintolassa aika monta seuruetta, joista yksikään ei tainnut olla suomalainen. Japanilaisia oli ainakin kahdessa pöydässä. Ja keittiössä paistinkääntäjien nuorten kokkien kisan tammikuussa voittanut SR, jota kuvailin silloin tosi paljon. Ja S. kävi eilen itse meille ruoat keittiöstä tuomassa ja kertomassa Frankfurtin kansainvälisen kokkikisan kokemuksista.

Me kaikki kolme olimme erinomaisen tyytyväinen kaikkiin valintoihimme, annokset olivat kauniita, makujen tasapainoisuus keskenään hyvä, kypsyydet ideaalit ja jotain pientä uutta vivahdetta jokaisessa.

Kylmäsavustettua Napapiirin ahventa, koivua ja herne-fenkolisalaattia minulla, ja Pehtoori ja äiti ottivat porotartaria jossa oli ohessa persiljamajoneesia ja pikkelöityä voikukkaa. Se oli vielä parempaa kuin tuo minun yllä oleva eturuokani.

Pääruokakin pöytäseurueellani samanlainen: Napapiirin kuhaa ja piparjuurikastiketta. Minä poikkesin taas linjasta: jos listalla on poro-tattimakkaraa ja puikularanut niin minä en kuhaan tyydy. 🙂 Makkara oli todella hyvää, täyteläistä eikä kovin rasvaistakaan.

Jälkkäriksi meille kaikille ”Mansikkaa, valkosuklaata ja suolaheinäsorbettia” sekä lasilliset samppanjaa! Oih!

4 Comments

  1. Nimppariakin tosiaan juhlittiin. Eipä noin ”suureellisesti” ole ennen taidettu juhliakaan. Kiitos onnitteluista.

Jokainen kommentti on ilo!